Tutkija Eeva-Maria Grekula on ollut kahteen otteeseen köyhä. Ensimmäinen kerta oli, kun hän opiskeli ja sairastui.
– Olin sairauslomalla vuoden ja senkin jälkeen kuntoutuminen kesti. Jouduin elämään vähillä tuloilla paljon kauemmin kuin mihin olin varautunut, hän sanoo.
Toisen kerran köyhyys iski Grekulan valmistuttua maisteriksi. Hän sai apurahan mutta oli myös työttömänä.
Samalla ihmiselläkin voi olla erilaisia köyhyyskokemuksia.
– Silloin huomasin, että samalla ihmiselläkin voi olla erilaisia köyhyyskokemuksia. Sairastumisen aikana tilanteessa oli toiveikkuutta, että kunhan paranen, sitten saan asioita eteenpäin.
– Työttömänä tuntui kuukausi kuukaudelta yhä ahdistavammalta ja toivottomammalta, kun työhakemuksiin ei vastattu enkä päässyt edes haastatteluihin. Oli paljon vaikeampi pitää tsemppihenkeä yllä, hän kertoo.
Grekula teki jo sosiologian pro gradu -työnsä köyhyyden teemoista. Nyt hän jatkaa aiheesta tohtorin väitöskirjaansa varten Turun yliopistossa.
Hän arvioi, että omasta köyhyyskokemuksesta on ollut paljon hyötyä tutkimustyössä.
– Lisäksi olen kansalaisaktivistina toiminut muiden köyhyyttä kokeneiden kanssa ja heiltä olen kuullut erilaisia asioita, joista olen saanut näkemystä, hän sanoo.
Nyt hän haluaa kysyä köyhyyttä kokeneilta, millaisia korjauskeinoja heillä on tarjota oman tilanteen parantamiseksi.
– Tavoitteena on saada köyhyyttä kokeneiden oma ääni kuuluviin. Nyt pääasiassa muut puhuvat heidän asiansa yli, kun ei tunnisteta, että heillä itsellään voisi olla käsitystä siitä, mikä voisi auttaa. En tiedä kenenkään muun kysyneen tätä heiltä.
Vastauksia on jo tullut.
– Siellä puhutaan hyvin erilaisista elämäntilanteista: opiskelijoista, eläkeläisistä, lapsiperheistä. On mahtavaa päästä tarkemmin lukemaan niitä. Toivottavasti saan vielä paljon lisää vastauksia, Grekula sanoo.
Hän tekee kyselyn pohjalta myös raportin Vasemmistofoorumille alkusyksyksi.
Köyhyyskysely on vastattavissa Vasemmistofoorumin verkkosivulla.