Näin teimme kyselyn

Kansan Uutiset lähetti vasemmistoliiton piirien toiminnanjohtajien kautta viiden kysymyksen kyselyn kaikille tiedossa olleille puolueen eduskuntavaaliehdokkaille joulukuun puolivälissä. Kyselystä muistutettiin vielä kaksi kertaa ja lopulta vastausaikaa oli tammikuun puoliväliin.

Tässä kysymykset:

Mikä on tärkein vaaliteemasi? Miksi?

Mitkä ovat vasemmistoliiton vahvuudet eduskuntavaaleihin mentäessä? Entä heikkoudet?

Kuka tai mikä on poliittinen esikuvasi?

Miten rahoitat vaalikampanjasi ja minkä suuruinen on budjettisi?

ILMOITUS

Millä reunaehdoilla vasemmistoliitto voisi mennä seuraavaan hallitukseen?

Vastauksia tuli 85 ja niistä koostunut merkkimäärä oli runsaat 200 000.

Kansan Uutiset julkaisee verkossa jutun jokaisesta kysymyksestä erikseen.

Kansan Uutiset kysyi vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkailta puolueen vahvuuksia ja heikkouksia vaalikampanjoinnissa.

Loistava puheenjohtaja, pätevät eduskuntavaaliehdokkaat ja asiaosaaminen. Nämä ovat vasemmistoliiton vahvuuksia sen eduskuntavaaliehdokkaiden mielestä.

– Li Andersson on tavattoman vakuuttava, Markus Ojala (Vaasan vaalipiiri) kehuu.

– Puheenjohtajan imago puoluejohtajana on suomalaisten mielestä yksi parhaista, mutta tämä ei vielä ole heijastunut kannatuslukemiin, Tomi Nieminen (Varsinais-Suomi) sanoo.

– Vahvuutena on ehdottomasti vasemmistolaisiin arvoihin sitoutuneet ja asiantuntevat ehdokkaat, arvioi Juho Kautto, Keski-Suomi.

– Vahvuudet on hyvässä johdossa, puolueen yleisessä maanläheisyydessä ja inhimillisyydessä ja asiakysymyksien hallinnassa, Olli Kohonen (Oulu) kiteyttää.

– Näen itse vasemmistoliiton vahvuutena moninaisuuden sekä asiantuntijuuden. Moni ihminen voi samaistua myös vasemmistoliiton arvomaailmaan, Chau Nguyen (Uusimaa) sanoo.

Aidosti vasemmalla

Hyvät ohjelmat ja visio, ymmärrettävyys, johdonmukaisuus ja inhimillisyys, vahva arvopohja sekä solidaarisuus ja tasa-arvo mainitaan myös usein.

– Vahvuuksiin kuuluvat vahvat arvot, jotka osaamme määritellä jokaisessa tilanteessa ja joita olemme kaikin keinoin valmiit puolustamaan, toteaa Sami Laaksonen (Varsinais-Suomi).

– Puolueen vahvuuksia on sen aate ja arvomaailma. Ihmiset kaipaavat muutosta kohti inhimillisempää ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, ja tuohon tarpeeseen vasemmistoliitto vastaa. Vahvuutena näen myös johdonmukaisen ja hyvän oppositiopolitiikan, Laura Meriluoto (Savo-Karjala) pohtii.

– Vasemmistoliitto on ollut omassa toiminnassaan linjakas ja nostanut yhteiskunnan epäkohtia esille sekä esittänyt niihin realistisia ratkaisuja. Puolustamme suomalaisille tärkeitä arvoja jotka puhuttelevat kaikkia, toteaa Mikko Aaltonen (Pirkanmaa).

– Vasemmistoliiton vahvuus on tietysti se, että olemme aidosti vasemmalla oleva puolue, jonka työn vahva lähtökohta on solidaarisuus kaikkien ihmisten välillä. Tästä lähtee sekä talouspolitiikkamme että ihmisoikeusajattelumme, ja mielestäni se on nimenomaan vasemmistoliiton erityinen vahvuus, muistuttaa Jaana Wessman, Uusimaa.

– Vasemmistoliiton vahvuudet ovat ja tulevat olemaan arvoissa, Teemu Leino (Uusimaa) sanoo.

Yhdessä tekeminen

Vahvuuksina pidetään lisäksi yhteishenkeä, samastuttavissa olemista, monipuolista osaamista, vaihtoehtona olemista sekä onnistunutta uudistumista.

– Meidän vahvuus on hyvät ehdokkaat ja yhdessä tekeminen, Silvia Modig (Helsinki) miettii.

– Nyt kun itse olen ehdokkaana, minua on neuvottu, kannustettu ja kutsuttu vasemmistolaisten koteihin. Viime aikoina on tullut kannustavia kirjeitä, vaalitsemppiä ja hyvää tunnelmaa koko vaalityössä, Tarja Pitkänen (Varsinais-Suomi) kertoo.

– Kukaan meistä ei pysty muuttamaan maailmaa yksin, mutta yhdessä meillä on siihen mahdollisuus. Käytetään tämä mahdollisuus, Maarit Koivisto (Varsinais-Suomi) miettii.

– Vasemmiston suurin vahvuus näissä vaaleissa on minusta se, että meitä on kasvava joukko eri-ikäisiä ja muutenkin erilaisia ihmisiä, joilla on innostus päällä ja hyvä joukkuehenki, Birgitta Gran (Uusimaa) arvioi.

– Puolueen julkikuva on hyvä ja tuore. Vasemmistoliitto puolueena ei ole enää nolo. Nuoria aktiiveja on tullut mukaan kokeneiden rinnalle, Albana Mustafi (Lappi) sanoo.

– Vasemmistoliiton vahvuus on myös ihmiset, jotka perehtyvät kriittisesti asioihin sekä huomioi yhteiskuntamme jäsenet tasapuolisesti. Haluamme hyvinvointia kaikille, emme tyydy ajamaan vain oman viiteryhmän etuja, vaan kaikki ovat meille tärkeitä, muistuttaa Henri Ramberg, Lappi.

– Vahvuutena ehdottomasti, että vasemmistoliitto on uudistunut, nuorekas puolue, Mari Tommiska (Häme) arvioi.

Vasemmistolle on tilaus

Myös nykyhallituksen politiikka nähdään asiaksi, joka tukee vasemmistoliittoa eduskuntavaaleissa.

– Oikeistolainen politiikka on nyt jyllännyt pari-kolmekymmentä vuotta ja Sipilän hallituksen jäljiltä tulokset ovat totisesti näkyvillä. Vasemmistolaiselle vaihtoehdolle on nyt vahva tilaus. Vasemmistoliitto on monien ihmisten silmissä sympaattinen ja sinänsä kannatettava, mutta kaikille liikaa hyvää lupaava puolue, Tuomas Nevanlinna (Helsinki) sanoo.

– Vasemmistoliitto on pystynyt johdonmukaisella tavalla osoittamaan puutteita nykyhallituksen toiminnassa ja päätöksissä, Tuomas Nieminen, (Häme) arvioi.

Monesti jäämme kolmannessa kappaleessa sivulauseeseen.

Vasemmisto koetaan köyhän puolustajaksi.

– Vasemmiston vahvuus on vahva ihmisarvon kunnioittaminen. Vasemmistoliiton kannattajat ovat uuden tutkimuksen mukaan kaikkein empaattisimpia syrjittyjä ihmisryhmiä kohtaan. Meillä on myös sitoutuneimmat peruskannattajat, Petra Malin (Helsinki) toteaa.

– Vasemmistoliiton vahvuudet ovat selkeä linja pieni- ja keskituloisen suomalaisen puolesta, Risto Mykkänen (Kaakkois-Suomi) sanoo.

– Vasemmistoliitto on profiloitunut vahvasti heikompiosaisten ja pienituloisten puolustajana, Ari Alapartanen (Uusimaa) muistuttaa.

– Vasemmistoliiton politiikka on se mitä kansalaiset haluavat. Olemme vankkumattomasti aina pienituloisen ja köyhän puolella, toteaa Mira-Veera Auer (Helsinki)

Myös eduskuntaryhmää kiitettiin.

– Meillä on hyvät kansanedustajat ja puoluejohto. Emme juuri voi epäonnistua mediassa. Elisa Lientola (Häme) sanoo.

Taloudellinen takamatka

Haasteista ylivoimainen ykkönen ehdokkaiden mielestä on rahan puute.

– On väärin, että rahalla on niin suuri vaikutus vaaleissa, mutta se on fakta niin kauan kuin meillä ei ole vaalirahoitukselle kattoa niin kuin pitäisi olla, arvioi Mai Kivelä (Helsinki).

– Meidän listoillamme olevilla ehdokkailla ei välttämättä ole niin paljoa varaa laittaa kampanjaan, mikä syö näkyvyyttä. Toisaalta meidän ehdokkaita ei ole sidottu miellyttämään isoja yrityksiä, vaan voimme ajaa aidosti ihmisten asiaa, Mari Ikonen (Lappi) toteaa.

Toinen haaste on vanha maine ja mielikuva.

– Julkisuuskuvamme on edelleen jostain syystä aika negatiivinen. Muiden puolueiden kannattajat näkevät meidät usein vastarannan kiiskinä, sanoo Satu Kosola (Pirkanmaa).

– Meidät nähdään edelleen toisten kakun jakajina ja jopa kommareina, vaikka olemmekin pystyneet uudistumaan voimakkaasti, Roy Pietilä (Vaasa) toteaa.

– Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun minuakin on kommunistiksi haukuttu, Kati Tervo (Lappi) kertoo.

– Heikkoutena pidän vasemmistoliiton mainetta änkyräpuolueena ja sitä, että osa kokee vasemmistoliiton liian radikaalina puolueena eivätkä siksi ole valmiita edes tutustumaan linjauksiimme ja avauksiimme, Aino Akinyemi (Vaasa) arvioi.

– Aikoinaan Suomen Luonto -lehti arvioi vasemmistoliiton Suomen ympäristömyönteisimmäksi puolueeksi. Siitä huolimatta luontoväki äänestää vihreitä. Tämä johtuu enemmän mielikuvista kuin tehdyistä päätöksistä, sanoo Paavo Sallinen (Vaasa).

– Huonosti onnistuneet kommunismikokeilut liitetään toisinaan vasemmistolaiseen ideologiaan, vaikka vasemmistoliiton ihanneyhteiskunta on yhtä kaukana totalitarismista kuin yö ja päivä, Anna Vuorjoki (Helsinki) pohtii.

Kannattajat eivät äänestä

Kolmanneksi eniten vasemmistoliiton nähdään kärsivän median negatiivisesta suhtautumisesta

– Heikkouksista tulee ensin mieleen puolueen resurssien niukkuus ja median negatiivinen suhtautuminen puolueeseen, sanoo Mika Byman (Kaakkois-Suomi).

– Monesti jäämme kolmannessa kappaleessa sivulauseeseen, Markku Eilola-Jokivirta (Oulu) tiivistää.

– Heikkoutena myös se, että meidän on vaikea saada poliittisia avauksia läpi mediassa ja jäämme usein keskustelussa jalkoihin, Hanna Sarkkinen (Oulu) arvioi.

Neljäs merkittävä haaste puolueelle on ehdokkaiden mielestä kyvyttömyys houkutella ihmiset äänestämään puoluetta.

– Vasemmistolla on kehno taito vakuuttaa politiikkaan kyllästyneet vaaliuurnille, harmittelee Anneli Lehto (Vaasa).

– Haasteena on äänestäjien luottamus pitkäjänteiseen politiikkaan. Äänestysaktiivisuutta pitää saada kasvatettua, Markku Werne Tanskanen (Savo-Karjala) arvioi.

– Kuinka saamme äänestämään ihmiset, joiden etuja me erityisesti ajamme, Heidi Vättö (Kaakkois-Suomi) kysyy.

– Vasemmistoliitolla on kannattajia, jotka eivät kuitenkaan äänestä vaaleissa, vaikka ovat vahvasti samanhenkisiä, toteaa Tiina Koivalo (Uusimaa).

Eripuraa ja epäystävällisyyttä

Useamman maininnan saaneita muita haasteita ovat toiminnan ja kannatuksen keskittyminen, sisäinen eripura, viestintä ja se, että mielikuva Suomen tilanteesta ei palvelisi vasemmistoliiton tavoitteita.

– Kannatuksessa on isoja maantieteellisiä aukkoja vaikkapa meillä kaakossa. Osa äänistä valuu todennäköisesti vihreille, Petri Pekkola, (Kaakkois-Suomi) harmittelee.

– On huono, että usein omat ovat niin kriittisiä omia kohtaan ja vieläpä julkisesti. Lisää kannustusta ja positiivisuutta omille, niin vaalityökin sujuu paremmin, Heidi Haataja (Oulu) toteaa.

– Olemme muka heikkojen puolella ja itse olemme erittäin helposti epäystävällisiä toisillemme, Outi Alanen (Helsinki) ihmettelee.

– Mitä vaikeampi asia, sitä vaativampaa siitä on monesti myös viestiä. Sen näkisin kehittämiskohteena, sanoo Sara Pekonen (Uusimaa).

– Heikkoutemme ovat viestinnän lyhytjänteisyys ja brändäyksen puute. Meidät yhdistetään usein sellaisiin henkilöihin tai instansseihin, joiden kanssa meillä ei ole yhteistä tai joihin emme halua yhdistää itseämme, Varsinais-Suomen Emma Lindqvist suree.

– Heikkoutena on, että lyhytnäköistä kaverikapitalismia ajavat kokoomus ja keskusta ovat onnistuneet markkinoimaan oikeistolaisen talouspolitiikan vastuullisena – liian moni uskoo että jatkuva leikkaaminen on ainoa mahdollisuus eikä luota vasemmiston talouspoliittiseen osaamiseen, Jussi Saramo (Uusimaa) toteaa.

– Heikkoudeksi näen puolueen tilanteen vallitsevan hegemonian haastajana, sillä välttämättömyydestään huolimatta se aiheuttaa hankaluuksia esimerkiksi varteenotettavana poliittisena liikkeenä nähdyksi tulemisen suhteen, Noora Tapio (Pirkanmaa) kirjoittaa.

Lisäksi ehdokkailta tuli pitkä lista yksittäisiä puutteita johtokeskeisyydestä turnauskestävyyden puuttumiseen ja puolueen yksikasvoisuuteen.

– Heikkoudet ovat siinä, että kaikkea ei saa laskea johdon varaan. Vaikka Li on upea ja valtavan osaava, me teemme yhdessä tuloksen ympäri vaalipiirejä. Pitäisi jakaa vastuuta puolueessa mahdollisuuksien mukaan, Olli Kohonen (Oulu) sanoo.

Näin teimme kyselyn

Kansan Uutiset lähetti vasemmistoliiton piirien toiminnanjohtajien kautta viiden kysymyksen kyselyn kaikille tiedossa olleille puolueen eduskuntavaaliehdokkaille joulukuun puolivälissä. Kyselystä muistutettiin vielä kaksi kertaa ja lopulta vastausaikaa oli tammikuun puoliväliin.

Tässä kysymykset:

Mikä on tärkein vaaliteemasi? Miksi?

Mitkä ovat vasemmistoliiton vahvuudet eduskuntavaaleihin mentäessä? Entä heikkoudet?

Kuka tai mikä on poliittinen esikuvasi?

Miten rahoitat vaalikampanjasi ja minkä suuruinen on budjettisi?

Millä reunaehdoilla vasemmistoliitto voisi mennä seuraavaan hallitukseen?

Vastauksia tuli 85 ja niistä koostunut merkkimäärä oli runsaat 200 000.

Kansan Uutiset julkaisee verkossa jutun jokaisesta kysymyksestä erikseen.