Sipilän hallitus
29.5.2015
Tasavallan presidentti nimittää Juha Sipilän hallituksen. Se on Suomen tasavallan 74.
2.6.2015
Hallitusohjelma eduskunnassa. Maassa on johtajuutta, sanoo keskustan Matti Vanhanen.
7.11.2015
”Pitkien puukkojen yön” jälkeen hallituksen sote-uudistus uusiksi: maakunnat ja valinnanvapaus koplataan.
Kesäkuu 2016
Kilpailukykysopimus hyväksytty. Se pidentää työaikaa ja leikkaa julkisen sektorin lomarahoja vielä tänä vuonna.
11.6.2016
Kokoomuksen puheenjohtaja vaihtuu. Petteri Orpo Alexander Stubbin tilalle valtiovarainministeriksi.
Syksy 2016
Poliittiseen kielenkäyttöön ilmaantuu uusi termi ”aktiivimalli”.
24.–25.4.2017
Ministerien määrää lisätään kolmella. Alussa hallituksessa oli vain 14 ministeriä.
12.6.2017
Perussuomalaisten johtoon noussut Jussi Halla-aho ei kelpaa kumppaneille. Puolue hajoaa, siniset jatkaa hallituksessa.
Joulu 2017
Tieto aktiivimallista leviää, sitä vastustavaan kansalaisaloitteeseen 140 000 nimeä.
2.2.2018
Aktiivimallin vastaisessa mielenosoituksessa 8 000 osallistujaa Senaatintorilla.
1.6.2018
Perustuslakivaliokunta tyrmää sote-uudistuksen, joka menee uuteen valmisteluun.
Joulukuu 2018
Tilastokeskus kertoo hallituksen saavuttaneen tavoitteensa 72 prosentin työllisyysasteen.
22.2.2019
Perustuslakivaliokunnan sote-lausunto: paljon korjattavaa edelleen.
8.3.2019
Sote kaatuu ja hallitus kaatuu. Sipilän hallitus hallitsi 1 380 päivää.
Vaalitaistelun tosivaiheen piti käynnistyä nyt. Puoluejohtajat ovat ensi kerran Ylen tv-keskustelussa torstaina ja eduskunta lopettaa työnsä perjantaina. Sitten ovat vuorossa neljä viikkoa, jotka ratkaisevat Suomen suunnan. Käsikirjoituksessa luki, että sote on kaatunut. Keskusta ja kokoomus syyttävät siitä perustuslakia ja oppositiota. Ne joutuvat hampaat irvessä puolustamaan kaatunutta mallia, jota kumpikaan ei oikeasti kannattanut kokonaisuutena.
Perjantaina kello 9.40 kaikki muuttuu. Valtioneuvoston tiedotusyksiköstä tulee toimitusten sähköposteihin kutsu tiedotustilaisuuteen: pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pitää tiedotustilaisuuden hallituksensa kaatumisesta. Hän ehtii juuri ennen kuin eduskunnan puhemiesneuvosto aloittaa kello 10 kokouksen, jossa soten kaatuminen sinetöidään.
Jos keskustan likaisten temppujen osasto on ollut ruosteessa, jopa kadoksissa, on se herännyt viimeistään Ylen viime torstaina julkaistuun mielipidetiedusteluun. Kannatus 14,1 prosenttia, ja vihreät ja perussuomalaiset hengittävät niskaan.
Sipilä ei voi enää olla insinööri, joka johtaa hallituksensa toimitusjohtajamaisesti vaaleihin ja puolueensa tuhoon. Hänestä tulee hädän hetkellä pelin poliitikko, joka ottaa aloitteen haltuunsa ja syyttää hallituksensa epäonnistumisesta kaikkia muita.
Samalla keskusta aloittaa raivokkaan vaalikamppailun. Sinipuna uhkaa, keskusta pelastaa.
Nöyristä kuvista vaalikentille
Perjantaina hämmennyksissä ovat sekä oppositio että yllätetyiksi tulleet hallituskumppanit. ”Outo farssi, mitä järkeä”, olivat vasemmisto-opposition ensikommentit. Aina kaikkea ymmärtävä ja sovitteleva Pekka Haavisto (vihr.) sen sijaan pitää ratkaisua ymmärrettävänä.
Keskustassa taas olivat selitykset valmiina, olihan hallituksen kaataminen sovittu pienessä piirissä jo torstai-iltana. Todellista vastuunkantoa, kehui eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.).
Hieman kello 10:n jälkeen median eteen astuu nöyrä ja pettynyt Sipilä.
– Hallitukseni toimii tulos tai ulos -periaatteella. Olen periaatteen mies. Politiikassa on kannettava vastuuta, sanoo ”sisäistä ääntään” kuunnellut entinen pääministeri.
Eduskunnassa vähän myöhemmin otetuissa uutiskuvissa toimitusministeristön johtajan pää on riipuksissa ja puoluetoverit taputtavat olkapäätä.
Ja taas vähän myöhemmin: Sipilä on jo Riihimäellä ja Hämeenlinnassa käymässä vaalikampanjaa täydellä höyryllä. Pettymyksestä ei näy jälkeäkään. Puheenjohtaja on täynnä tarmoa ja niin myös keskustan kenttä. Näin ainakin sosiaalisessa mediassa rummutetaan koko viikonloppu.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen näkee Sipilän pelin läpi:
– Päätös ei ollut hallituksen yhteinen, vaan Sipilän oma. Sipilän toimintatavat eivät vaikuta demokraattiselta johtajuudelta, jossa päätöksiä tehdään yhdessä, vaan yksinvaltaan tottuneen yritysjohtajan kiukuttelulta kun asiat eivät mene hänen pillinsä mukaan.
Tuhon siemenet marraskuussa 2015
Sipilä syyttää eduskuntaa hidastelusta ja perustuslakia kaiken vaikeuttamisesta. Se on hänen sanomansa myös Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
Kaikkien muiden mielestä marraskuussa 2015 solmittu lehmänkauppa kokoomuksen ja keskustan välillä oli se, mikä koitui lopulta sote-uudistuksen kohtaloksi. Tuolloin Sipilä ja silloinen valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sopivat, että kokoomus saa sote-uudistuksessa palveluiden avaamisen markkinoilla ja keskusta puolestaan 18 maakuntaa.
– Tätä on yritetty viedä eteenpäin siitä huolimatta, että se on törmännyt perustuslakivaliokunnan seinään moneen kertaan. Ei ole otettu huomautuksista opiksi, vaan hallitus on jääräpäisesti vienyt tätä eteenpäin, tiivistää vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen.
– Sote kaatui siihen, että se oli Suomen perustuslain vastainen. Näin laajaa terveydenhuollon yksityistämistä ei vain ollut mahdollista sovittaa kansalaisten yhtäläisiä oikeuksia turvaavan perustuslain kanssa, puheenjohtaja Li Andersson vastaa Sipilälle.
Vasemmistoliitossa ei niellä keskustan vastuu-puheita: Sipilän eroilmoitus on epätoivoinen temppu, se tiedottaa perjantaina.
”Pääministeri Sipilä on useamman kerran kuluneen vaalikauden aikana uhannut erolla ja hallituksen hajottamisella. Valitettavasti hän on jättänyt kerta toisensa jälkeen kävelemättä Mäntyniemeen tai tehnyt U-käännöksen, tiedotteessa sanotaan.
Vasemmistoliitolla on vaihtoehto
Paikkansa jättäneenä pääministerinä Sipilä vaatii kaikkia puolueita esittämään nyt vaihtoehtonsa uudistuksen jatkolle. Vastustaminen ei enää riitä.
Vasemmistoliitolla se on. Li Anderssonin mukaan suurin syy soten kaatumiseen oli se, että hallitus ajoi jääräpäisesti sote-palveluiden täyttä avaamista yksityisille terveysyhtiöille. Eduskuntavaalien jälkeen koottavalla hallituksella on hänen mukaansa hyvä mahdollisuus tehdä vaadittava uudistus.
– Kun seuraava hallitus aloittaa soten valmistelun, on sillä hyvät edellytykset saada työ valmiiksi, kunhan yksityistämisvimma ei aja soten alkuperäisen tavoitteen, terveyserojen kaventamisen edelle.
Vasemmistoliiton reunaehtojen ja tavoitteiden ykköskohta on paluu uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin. ”Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on palautettava sote-uudistuksen päätavoitteeksi. Kun seuraava hallitus aloittaa sote-uudistuksen valmistelun, työtä on arvioitava nimenomaan tästä näkökulmasta.”
Jos keskustan likaisten temppujen osasto on ollut ruosteessa, jopa kadoksissa, on se herännyt viimeistään Ylen viime torstaina julkaistuun mielipidetiedusteluun.
Terveysyritysten lobbarit poistetaan neuvottelupöydästä. Terveydenhuollon tasa-arvoa parannetaan hoitotakuulla: vasemmistoliiton esitys hoitotakuuksi on, että lääkäriin on päästävä aina viikossa ja maksutta.
Hallituksen mallista vasemmistoliiton esityksessä on jäljellä ”leveämmät hartiat”: vastuu so-
siaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta on siirrettävä kuntia laajemmille itsehallinto-alueille. Niille tulee verotusoikeus.
Vasemmistoliiton mallissa julkinen sektori on sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta ohjaavassa asemassa, mutta se voi hyödyntää yksityisiä järjestöjä, osuuskuntia, säätiöitä ja yrityksiä palvelujärjestelmän täydentämiseksi.
Kohtuuton voitontavoittelu estetään julkisesti rahoitetuissa hyvinvointipalveluissa.
Huonoja esityksiä
jää toteuttamatta
Vasemmistoliitossa löydetään muitakin hyviä puolia soten kaatumisessa. Siinä kaatui myös mammuttimainen maakuntauudistus, jossa keskustan halusta maakuntien vastuulle oli koottu paljon muutakin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ”leveämmät hartiat”, kuten ympäristö- ja työvoimahallinto.
Ympäristövaliokunnan varapuheenjohtajan Silvia Modigin (vas.) mukaan maakuntauudistuksessa olisi muutettu ympäristöhallintoa ympäristön kannalta huonoon suuntaan.
Myös laki eläinten hyvinvoinnista jää toteuttamatta.
– Lain nimi on irvokas, se ei ole laki eläinten hyvinvoinnista. Se ei takaa eläimille lajityypillisiä tarpeita, ei edes jatkuvaa vedensaantia kaikille eläimille.
Vaaliasetelmat
uusiksi?
Sipilän kieltämättä ovela temppu voi muuttaa vaaliasetelmia suuresti. Keskustan kenttä oli valmis jättämään nämä vaalit väliin ja näpäyttämään siten puoluejohtoa. Nyt Sipilä – ehkä – energisoi omat joukkonsa. Sillä on täysi vapaus kampanjoida sinipunaa vastaan.
Kun kokoomus on samaan aikaan itse aiheutetussa ahdingossa, ei vielä kannata lyödä vetoja seuraavasta hallituspohjasta. Seuraava mielipidemittaus näyttää jo suuntaa, voiko Sipilän uhkapeli onnistua.
Sipilän hallitus
29.5.2015
Tasavallan presidentti nimittää Juha Sipilän hallituksen. Se on Suomen tasavallan 74.
2.6.2015
Hallitusohjelma eduskunnassa. Maassa on johtajuutta, sanoo keskustan Matti Vanhanen.
7.11.2015
”Pitkien puukkojen yön” jälkeen hallituksen sote-uudistus uusiksi: maakunnat ja valinnanvapaus koplataan.
Kesäkuu 2016
Kilpailukykysopimus hyväksytty. Se pidentää työaikaa ja leikkaa julkisen sektorin lomarahoja vielä tänä vuonna.
11.6.2016
Kokoomuksen puheenjohtaja vaihtuu. Petteri Orpo Alexander Stubbin tilalle valtiovarainministeriksi.
Syksy 2016
Poliittiseen kielenkäyttöön ilmaantuu uusi termi ”aktiivimalli”.
24.–25.4.2017
Ministerien määrää lisätään kolmella. Alussa hallituksessa oli vain 14 ministeriä.
12.6.2017
Perussuomalaisten johtoon noussut Jussi Halla-aho ei kelpaa kumppaneille. Puolue hajoaa, siniset jatkaa hallituksessa.
Joulu 2017
Tieto aktiivimallista leviää, sitä vastustavaan kansalaisaloitteeseen 140 000 nimeä.
2.2.2018
Aktiivimallin vastaisessa mielenosoituksessa 8 000 osallistujaa Senaatintorilla.
1.6.2018
Perustuslakivaliokunta tyrmää sote-uudistuksen, joka menee uuteen valmisteluun.
Joulukuu 2018
Tilastokeskus kertoo hallituksen saavuttaneen tavoitteensa 72 prosentin työllisyysasteen.
22.2.2019
Perustuslakivaliokunnan sote-lausunto: paljon korjattavaa edelleen.
8.3.2019
Sote kaatuu ja hallitus kaatuu. Sipilän hallitus hallitsi 1 380 päivää.