Jussi Joentausta

Pohjoismaisen mallin hyvyys ja maine ovat kovalla koetuksella: Suomi saa tukea leipäjonojensa ylläpitoon EU:sta.

Suomella on odotettavissa lisää EU-tukea leipäjonojen ylläpitämiseen. Suomi on komission ohjauksessa annettavaa ruoka-apua saamassa samassa sarjassa kuin Baltian maat, Romania, Bulgaria, Tsekki ja Slovakia (niiden romaniväestön kurjuus todetaan erikseen), Irlanti sekä Välimeren alueelta Kroatia, Italia ja Portugali.

Komissio julkaisi tällä viikolla maakohtaiset raportit talouspolitiikan suuntaviivoista. Komissio on talouspolitiikan ohella ottanut viime vuosina kantaa myös sosiaalipolitiikkaan, vaikka se onkin jäsenmaan toimivaltaan kuuluva politiikanlohko.

Komissio esittelee maaraporteissa myös kaavailunsa EU:n alkavan rakennerahastokauden 2021–27 varojen ohjaamisesta jäsenmaalle ja odotuksensa niiden käytössä.

Leipäjonojen tausta nousee hyväntekeväisyystraditiosta.

Leipäjonojen määrä paljastaa perusturvan heikon tason

Harkinnanvaraista toimeentulotukea myönnettiin vuonna 2017 asiakkaille yhteensä 821 miljoonaa euroa. Muita useammin taustalla on työttömyys sekä asumiskuluista aiheutuva niukkuus.

ILMOITUS

Komissio on nyt asettunut sille kannalle, että leipäjono on hyvä vastaus myös suomalaisten aineelliseen puutteeseen. Se esittää, että sopivin palveluin tuettuna ilmaisruuan jakelu lisää osallisuutta ja helpottaa työllistymistä.

Komission 28 maaraportista vain 12 maalle komissio esittää ongelmien ratkaisujen osaksi elintarvikkeiden jakelua ”kovaosaisimmille”. Esimerkiksi Kreikan sosiaalipolitiikan kehittämiseen ruoka-apua ei esitetä.

Ylijäämävarastot purettiin ruokajonoihin

Suomi on EU:n liittymisen jälkeen hakenut komissiolta vuosittain avustusta ruokatarpeisiin ja jakelun järjestävien vapaaehtoisjärjestöjen menoihin muutaman miljoonan arvosta. Toiminnan kokonaisbudjetti on joitakin kymmeniä miljoonia euroja vuosittain.

Elintarvikkeiden ilmaisjakelu leipäjonoissa kuului pitkään komission maatalouspolitiikan keinovalikoimaan. Sen tausta on katolisessa ja hyväntekeväisyystraditiossa.

Jakelulla purettiin ruuan ylijäämävarastoja ja tasapainotettiin elintarvikemarkkinoita. Kun ylituotanto loppui, tuen rahoitus siirrettiin sosiaalipolitiikan pääluokkaan. EU:n elintarvikeavun ohjelmasta vastaa Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö.