EU:n vesipuitedirektiivi
Vesipuitedirektiivillä varmistetaan, että EU-maat suojelevat vesistöjään ja parantavat niiden vesien tilaa, jotka ovat jo menneet huonoon kuntoon.
EU-maat sitoutuivat alun perin saattamaan kaikki vesistönsä hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2015 mennessä. Nyt takaraja on vuodessa 2027.
Direktiivi on parhaillaan aikataulun mukaisessa uudelleenarvioinnissa. Useat jäsenmaat, myös Suomi, keskustelevat mahdollisuudesta lykätä takarajaa entisestään.
#ProtectWater-kampanja
WWF:n, Euroopan ympäristökeskuksen (EEA), European Anglers Alliancen, European Rivers Networkin ja Wetlands Internationalin muodostaman Living Rivers Europe -koalition johtamassa #ProtectWater-kampanjassa kannustettiin kansalaisia osallistumaan Euroopan komission kansalaiskuulemiseen vesipuitedirektiivistä.
Vetoomuskampanja alkoi lokakuussa 2018, ja sitä tuki yli 130 kansalaisjärjestöä ympäri Eurooppaa.
EU:n vesipuitedirektiiviin suunnitellut heikennykset, kuten vesien hyvän tilan saavuttamisen määräajan lykkääminen, sallisivat EU-maiden alentaa tavoitteitaan vesiensuojelussa ja jatkaa suojelutoimien laiminlyömistä.
WWF:n ja yli sadan muun järjestön yhteisessä #ProtectWater -kampanjassa on kannustettu ihmisiä osallistumaan EU:n järjestämään kansalaiskuulemiseen vesipuitedirektiivistä.
Vahvaa vesilainsäädäntöä puolustavan vetoomuksen lähes 400 000 allekirjoitusta nostavat kansalaiskuulemisen kolmen suurimman joukkoon EU:n historiassa. Kansalaiskuuleminen vaikuttaa suoraan EU:n arvioon direktiivistä.
– Kansalaisten viesti on selkeä: päättäjien tulee pitää näpit irti EU:n vesilaista. Euroopan jokia, järviä ja kosteikkoja ei saateta hyvään tilaan heikentämällä niitä suojelevaa lainsäädäntöä, vaan toteuttamalla sovitut suojelutoimet, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen järjestön tiedotteessa.
Suomi ei ole mallioppilas
Valtaosa EU-maista, Suomi mukaan lukien, ei edelleenkään toteuta kaikkia direktiivissä sovittuja suojelutoimia. Tämä selviää EU:n komission helmikuun lopussa julkaisemasta selvityksestä. Samaan aikaan enemmistö Euroopan vesistöistä on kriittisessä tilassa.
– Vesipuitedirektiivi on tärkein oikeudellinen väline vesiemme hyvän tilan saavuttamiseen, ja se on toteutuessaan toiminut erittäin hyvin. EU-maat eivät kuitenkaan ole osoittaneet riittävää kunnianhimoa toteuttaa laissa säädetyt tavoitteet, Vilhunen sanoo.
– Suomessa vesien hyvän tilan saavuttamista estävät esimerkiksi lukuisat pienet ja turhat padot. Direktiivin heikentäminen voisi vaikeuttaa entisestään turhien patojen purkamista ja jopa helpottaa uusien patojen rakentamista, Vilhunen sanoo.
Myös sovitun takarajan siirtäminen vuodesta 2027 ja muut direktiiviin esitetyt heikennykset johtaisivat siihen, että EU-maat voisivat jatkaa suojelutoimien laiminlyömistä ja jopa laskea tavoitteitaan vesiensuojelussa.
Tämä olisi WWF:n mukaan tuhoisaa tilanteessa, jossa vain 40 prosenttia Euroopan kartoitetuista vesistä on hyvässä tilassa, ja Euroopan makean veden ekosysteemit ovat maapallomme uhatuimpia.
Euroopan komissio päättää vesipuitedirektiivin kohtalosta vuoden 2020 alkupuolella.
EU:n komission selvitys vesipuitedirektiivin ja tulvadirektiivin täytäntöönpanosta (26.2.2019)
EU:n vesipuitedirektiivi
Vesipuitedirektiivillä varmistetaan, että EU-maat suojelevat vesistöjään ja parantavat niiden vesien tilaa, jotka ovat jo menneet huonoon kuntoon.
EU-maat sitoutuivat alun perin saattamaan kaikki vesistönsä hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2015 mennessä. Nyt takaraja on vuodessa 2027.
Direktiivi on parhaillaan aikataulun mukaisessa uudelleenarvioinnissa. Useat jäsenmaat, myös Suomi, keskustelevat mahdollisuudesta lykätä takarajaa entisestään.
#ProtectWater-kampanja
WWF:n, Euroopan ympäristökeskuksen (EEA), European Anglers Alliancen, European Rivers Networkin ja Wetlands Internationalin muodostaman Living Rivers Europe -koalition johtamassa #ProtectWater-kampanjassa kannustettiin kansalaisia osallistumaan Euroopan komission kansalaiskuulemiseen vesipuitedirektiivistä.
Vetoomuskampanja alkoi lokakuussa 2018, ja sitä tuki yli 130 kansalaisjärjestöä ympäri Eurooppaa.