Nuoria kiinnostaa politiikka ja heidän luottamuksensa perinteisiin poliittisiin instituutioihin on vahva. Luottamus poliitikkoihin puolestaan taas heikkoa. Näin kertoo tiistaina 12.3. julkaistu Nuorisobarometri Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla.
Nuorisobarometri on vuosittain tehty tutkimus, jossa seurataan nuorten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa tutkimuksessa koottiin yhteen erityisesti nuorten kokemuksia heidän yhteiskunnallisesta vaikutusvallastaan sekä yleisesti vaikuttamisen keinoista Euroopassa.
Nuorten poliittisesta aktiivisuudesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta on jo pitkään kannettu huolta.
Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Tomi Kiilakosken mukaan tähän on yhdistetty pääasiallisesti kahdenlaisia väitteitä. Nuorten on ajateltu olevan paitsi passivoituneita, mutta myös perustavalla tavalla edellisistä ikäpolvista poikkeavia, esimerkiksi yksilöllisen kulutuskulttuurin leimaamia.
– Uusi nuorisobarometri osoittaa, ettei kumpikaan näistä väitteistä oikeastaan pidä paikkaansa. Nuoria näyttää edelleen kiinnostavan edustuksellinen demokratia. Kyseessä on laajempi politiikkatoimenpiteiden muutos. Ei-parlamentaariset keinot – kuten kulutusvalinnat ja osallistuminen mielenosoituksiin – vaikuttaa politiikkaan ovat selvästi kasvaneet. Äänestys on silti edelleen tutkimuksen mukaan nuorille ensisijainen keino vaikuttaa yhteiskunnallisesti, Kiilakoski kertoo.
Oikeisto–vasemmisto -jako voimissaan
Tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia vastanneista on ainakin jossain määrin kiinnostunut politiikasta. Perinteiset vaikuttamisen keinot, kuten äänestäminen tai toimiminen järjestössä, koettiin aiempaa vahvemmin tehokkaiksi vaikuttamisen tavoiksi. Toisaalta taas ei-parlamentaariset vaikuttamisen keinot, kuten poliittiseen keskusteluun osallistuminen sosiaalisessa mediassa, ovat vahvistuneet etenkin politiikasta kiinnostuneiden nuorten parissa.
Usea muukaan poliittiseen kulttuuriimme perinteisesti kuulunut ilmiö ei näytä tutkimuksen mukaan muuttuneen.
– Myös perinteiset tavat hahmottaa yhteiskunnallisia asemia ovat nuorten kokemuksissa kaikkea muuta kuin kuolleita. Hyvä esimerkki tästä on jako vasemmiston ja oikeiston välillä. Vaikka tämä jako usein julistetaan kuoliaaksi, niin on sillä edelleen nuorille yhteiskunnallista merkitystä, Kiilakoski kertoo.
Eläkesatanen ei kiinnosta
Nuorten puoluepoliittisen kiinnostuksen suhteen tutkimus tarjoaa mielenkiintoisia tuloksia. Vihreät ovat edelleen selkeästi suosituin puolue nuorten keskuudessa, kun taas SDP:n suosio on selvästi laskusuunnassa. Nuorten puoluepoliittinen kiinnostus näyttää siis olevan tämänhetkisen trendin vastaista.
Vihreiden kannatus oli noin 30 prosenttia, kokoomuksen parikymmentä, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten noin kymmenen ja demareiden selvästi alle kymmenen.
Useampi kuin kolme neljästä osasi kertoa puoluekantansa. Osuus on suuri, sillä koko väestölle suunnatuissa gallupeissa heidän määränsä on yleensä matalampi.
– Esimerkiksi lupaus 100 euron lisäeläkkeestä ei todennäköisesti juurikaan kosketa nuorten elämää. Kehityskulku on ollut kohta 20 vuoden ajan vihreiden kannalta nouseva, kun taas SDP:n kohdin selvästi laskeva. Pidän itsestään selvänä, että koska nämä trendit ovat jatkuneet, puoluekartta tulee selvästi muuttumaan tulevaisuudessa, sanoo Kiilakoski.