Jussi Joentausta

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari ja MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala ovat erittäin pettyneitä siihen, että eläinten hyvinvointilaki kaatui hallituksen mukana.

Eläinsuojeluaktivisti Mai Kivelän (vas.) mielestä lakiesityksen kaatuminen on eläinten kannalta voitto.

– Eläinten aseman edistäminen on nyt otettava vaalien keskeiseksi teemaksi, sillä uusi eduskunta saa tärkeän tilaisuuden säätää maailman edistynein eläinsuojelulaki, joka pyrkii aidosti huomioimaan eläinten arvon ja tarpeita.

Kivelä on arvostellut lakiesitystä siitä, että siinä tehdään tuotantoeläimien kohdalla poikkeus niin että niille laki ei olisi taannut mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen eli ennen kaikkea vapaaseen liikkumiseen.

”Hyvinvointivuotoa” ulkomaille

”Tilanne on erittäin murheellinen. Sipilän hallitus onnistui tekemään lakiesityksen, johon aiemmat hallitukset eivät pystyneet. Se olisi parantanut rutkasti eläinten hyvinvointia ja tuonut kotieläintuotannolle varmuuden tulevaisuudesta”, Kalmari kommentoi lakiesityksen kaatumista Maaseudun Tulevaisuudessa (11.3.)

Myös Leena Suojala on pettynyt kotieläintuottajien vuoksi. Lakiesitys oli hänen mukaan sa ”ihan hyvä kompromissi”.

ILMOITUS

Kalmari pelkää seuraavan hallituksen tekevän valmisteltuun esitykseen sellaisia muutoksia, joita aiheuttavat ”hyvinvointivuotoa” ulkomaille. Tällä hän viitaa lehden mukaan siihen, että kiristyvät vaatimukset tuovat kilpailuetua sellaisille maille, joissa vaatimukset tuotantoa kohtaan ovat Suomea väljemmät.

Näin on vaarassa käydä, jos ”hallituspohja on sellainen, jossa puolueet kuuntelevat tuottajien sijaan mieluummin niitä eläinsuojelujärjestöjä, joille hyvinvoinnissa ei riitä mikään ja tavoitteena voi olla jopa tuotannon lopettaminen”.

Vaarassa ovat parsinavetat sekä porsimishäkit, joiden kieltämistä eläinsuojelujärjestöt ovat vaatineet. Parsinavettakielto tappaisi hänen mukaansa pienet tilat, joissa ”lehmiä ehditään rapsuttamaan”.

”Samat ihmiset, jotka ovat lopettamassa pieniä karjatiloja, ovat huolissaan monimuotoisuuden heikkenemisestä. Ne ovat kuitenkin täysin kytköksissä toisiinsa.”

Ei mikään kompromissi

Mai Kivelä korostaa, että hallituksen esitys ei suinkaan ollut mikään kompromissi, vaan keskustajohtoinen ministeriö oli valmis uhraamaan eläinten hyvinvoinnin parantamisen ”tuotannollisista ja taloudellisista syistä”.

– Nykyinen hallitus on kuunnellut tarkkaan MTK:n voimakasta lobbausta, ja nyt MTK:n edustajat ymmärrettävästi ovat huolissaan, kun vaaleilla hallituskokoonpano vaíhtuu. MTK on tällä kaudella onnistunut jarruttamaan kaikkia aitoja parannusehdotuksia. Jopa eläinten itseisarvon kirjaaminen tiputettiin valmistelussa pois lakiesityksestä.

Hallituksen esitys olisi Kivelän mukaan jättänyt kaikki Suomen räikeimmät eläinten hyvinvointiin liittyvät ongelmat voimaan.

– Se ei ole hyväksyttävää, kun uutta lakia eläinten hyvinvoinnissa tehdään.

Uuden hallituksen on Kivelän mukaan hyvä muistaa, että suomalaisista 69 prosenttia vastustaa nykymuotoista turkistarhausta ja 90 prosenttia haluaa tuotantoeläimiä suojeltavan paremmin.

– Viime vuonna jopa 139 000 allekirjoitti vetoomuksen, jossa vaadittiin selkeitä parannuksia lakiin. Ihmiset laajasti haluavat eläimille parempaa. Eduskuntaan on nyt saatava edustajia, jotka tekevät kaikkensa sen puolesta, että eläinten asema todella paranee.