Kissavideoiden ja julkimoiden edesottamusten sijaan sosiaalisessa mediassa tarjoillaan tutkijan mukaan oikeita uutisia.
– Lehdistö vie sosiaaliseen mediaan entistä enemmän uutisia. Sillä, mitä lehdistö julkaisee sosiaalisessa mediassa, on yhteiskunnallista merkitystä, projektitutkija Margareta Salonen sanoo.
– Ihmiset myös kuluttavat uutisia ahkeraan Facebookissa.
Salonen huomauttaa, että lehdistö ei tyydy enää vain kertomaan esimerkiksi vanhustenhoidon huonosta tilasta tai alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista, vaan avaa keskustelukanavan yleisölle.
Roboteista ei ole aina apua
– Ihmiset voivat kommentoida myös arkaluontoisia uutisia. Tähän liittyy sosiaalisen median sudenkuoppa. Facebookiin ei saa automaattista moderointia, vaan julkaisualustan käyttäjä, esimerkiksi media, on vastuussa lukijoiden laittamista ihmisarvoa loukkaavistakin kommenteista, Salonen sanoo.
– Jos keskustelussa on tuhansia kommentteja, niitä ei voi kontrolloida käsikäyttöisesti tarkasti.
Lehdistö ymmärtää tutkijan mukaan moderoinnin tärkeyden, mutta se on aina pois lehdistön ykköstehtävästä eli journalistisesta työstä. Isoimmat mediatalot käyttävät etukäteismoderointia ja robotteja apuna. Ne tosin toimivat vain medioiden omilla nettisivuilla, eivät Facebookissa.
– Lehden tai median pitää miettiä etukäteen, millaiset resurssit sillä on seurata yleisön keskustelua. Negatiivinen keskustelu leimaa myös median.
Keskustelu tuo kivaa pöhinää
Maakuntalehdet ohjaavat klikkauksia omille verkkosivuilleen, mutta paikallislehdet rakentavat yhteisöään Facebookissa.
– Tässä voi olla työväenlehdillekin mahdollisuus. Riippuu kuitenkin toimittajatyypistä ja toimituksen käytännöistä, kuinka paljon aikaa kommentointiin ja moderointiin laitetaan. Some-keskustelulla saa aikaa pöhinää median ympärille, Salonen toteaa.
Alustavien tulosten perusteella paikallislehdillä näyttäisi olevan enemmän yritystä pitää keskustelu siistinä, koska toimittajat seuraavat, tykkäävät ja kommentoivat lukijoiden viestejä. Isot maakuntalehdet keskittyvät enemmän nettisivuihinsa kuin someen, mikä näkyy myös Facebook-keskustelujen moderoinnissa.
Salonen huomauttaa, että arat aiheet kirvoittavat kipakoita kommentteja. Havaintojen mukaan usean some-postauksen sijaan harvempi ja laadukkaampi postaustoiminta helpottaisi moderoimista ja mahdollistaisi siten laadukkaampia keskusteluja.
Puolet Fb:n käyttäjistä bongaa uutisia
Salonen tutkii sosiaalista mediaa, sen strategisuutta, vuorovaikutteisuutta ja eettisyyttä Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuskohteena on Facebook, joka on edelleen merkittävin sosiaalinen media Suomessa, vaikka sen käyttö on vähentynyt.
– Facebookista bongataan edelleen eniten uutisia, maailmanlaajuisestikin.
Vähintään puolet käyttäjistä törmää uutisiin ja menee lukemaan niitä.
– Siksi on tärkeää, että lehtien uutistarjonta on monipuolista, Salonen sanoo ja lisää, että oman kaveripiirin päivityksillä on vaikutusta siihen, mitä uutisia Facebookissa kohdataan.
Suomalaiset ovat uutisnälkäisiä
Reutersin mediatutkimuksen (Digital News Raport 2018) mukaan Suomessa harvempi kuin yksi sadasta ei ole seurannut uutisia viimeisen kuukauden aikana. Se on länsimaiden pienin osuus. Keskiarvo on kolme sadasta.
Uutisten lukeminen netissä on kasvanut, lehtien maksumuureista huolimatta. Näin myös Suomessa.
– On havaittu, että huomiota saadaan myös uutisilla, jotka eivät ole vapaasti saatavilla, Salonen kertoo.
Jotkut käyttävät somea hyödyksi
Etenkin Yhdysvalloissa uutisten hakeminen sosiaalisesta mediasta on Reutersin raportin mukaan vähentynyt, osin presidentti Donald Trumpin twiittien takia. Valtaosassa Euroopan maita on havaittu samankaltaista vähenemistä, joskin pienemmässä määrin.
Facebookin algoritmien, eli ohjauksessa käytettyjen lausekkeiden, muutos vaikuttaa raportin tuloksiin jossain määrin. Muutos tehtiin vuosi sitten.
Salonen sanoo algoritmien muutoksen näkyvän siinä, keiden päivitykset nousevat uutisvirrassa esiin.
– Eniten huomiota keräävät ne päivitykset, joita kommentoidaan eniten. Maakuntalehdissä perussuomalaisten kommentit nousevat useimmin näkyviin. Heillä on siellä vahvin ääni, varsinkin nyt vaalien alla.
Vasemmistopuolueiden ääni ei hänen mukaansa nouse yhtä selvästi.
– Niiden näkyvyys on sekä hyvässä että huonossa varsin neutraali.