Lehtikuva/Mikko Stig

Gini-kerroin

Marja Riihelän ja Matti Tuomalan mukaan Gini-kerroin on erityisen herkkä tyypillisen tulonjakauman keskivaiheilla tapahtuville muutoksille.

Mitä suurempiin tuloihin mennään sitä pienemmän painon tulonlisäykset Gini-kertoimessa saavat.

Lisäeuro henkilölle, jonka tulot ovat suuremmat kuin 20 prosentilla pienituloisimmasta väestöstä, saa nelinkertaisen painon verrattuna henkilöön, jonka tulot ovat pienemmät kuin 20 prosentilla suurituloisimmasta väestöstä.

Eduskuntavaalien alla kiihtyy verokeskustelu ja sen myötä myös tuloerot nousevat esiin.

”Usein väitetään, että tuloerot eivät ole Suomessa enää kasvaneet 2000-luvulla. Väite ei pidä paikkaansa, oli mittarina sitten vuosituloihin tai viiden vuoden keskituloihin perustuvat suhteelliset Gini-kertoimet.”

Näin väittävät erikoistutkija Marja Riihelä ja tutkimusjohtaja Matti Tuomala tuoreessa Talous ja yhteiskunta -lehdessä. Kirjoittajien mukaan tuloerot kasvoivat 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2007 asti, ja pienen notkahduksen jälkeen ne ovat jääneet talouden taantuman aikana korkealle tasolle.

ILMOITUS

Tuomala nostaa samassa lehdessä tikun nokkaan kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.). Hänen tuoreessa kirjassaan väitetään, että tuloerot eivät ole kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen lainkaan. Vartiainen edustaa Tuomalan ja Riihelän kritisoimaa talouspoliittista keskustelua.

Tuomala pitää Vartiaisen Suomalaisen talousajattelun kritiikki -kirjassa antamaa tietoa hämmästyttävän virheellisenä.

Tuloerot kasvaneet 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen

Suomessa suurimmat muutokset viimeisen reilun kahdenkymmenen vuoden aikana ovat tutkijoiden mukaan tapahtuneet ylimmissä tuloissa. Poliittisessa keskustelussa yleisesti käytetty Gini-kerroin reagoi näihin muutoksiin lievästi.

– Aineistopuutteista huolimatta voimme sanoa, että tuloerot ovat Suomessa kasvaneet voimakkaammin kuin on luultu suhteellisen Gini-kertoimen perusteella. Väitteet Suomen pienistä tuloeroista moniin muihin maihin verrattuna perustuvat myös Gini-kertoimiin, huomauttavat tutkijat.

Tulokehitystä arvioitiin vuositulojen lisäksi viiden vuoden keskiarvotuloihin perustuvilla mitoilla. Tällöin voitiin ottaa paremmin huomioon muun muassa tuloeroihin vaikuttavat myyntivoitot.

Tutkijoiden mukaan näinkin arvioitu tuloerokehitys vahvistaa tuloerojen kasvaneen yhtäjaksoisesti 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolelle asti.

Ylin prosentti kasvattaa tulojaan vauhdikkaimmin

Tutkijat ovat laskeneet, että tulokehitys on ollut varsin maltillista ”keskiluokassa” ja alimmassa 20 prosentissa. Keskimääräinen kasvu ylimmän 20 prosentin keskuudessa oli myös melko vaatimatonta verrattuna ylimpään yhteen prosenttiin, joka repäisi 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla kaulaa muihin.

Ylin prosentti on kasvattanut tulojaan, kuten tapahtuu globaalistikin. Suomessa ylimmän yhden prosentin tulot kasvoivat vuodesta 1995 vuoteen 2007 peräti 158 prosenttia, keskiluokan 36 prosenttia ja alimman 20 prosentin 15 prosenttia.

Ylimmän promillen tulokäppyrä huitelee omissa sfääreissään. Se oli samalla ajanjaksolla 252 prosenttia.

Verojärjestelmä tukee tuloeroja

Riihelän ja Tuomalan mukaan verojärjestelmä tarjoaa edelleen varakkaille omistajille verosuunnittelureitin. Se on mahdollistanut 1990-luvun puolivälin jälkeisen roiman tuloerojen kasvun.

Tutkijoiden mukaan mitään esteitä ylimpien tulo-osuuksien kasvulle ei ole jatkossakaan. Tulonjakoaineistossa ei ole tietoa holding-yhtiöiden sisään jäävistä tuloista, kehityksestä eikä siitä, miten yrityksen tulo on kohdistunut sen omistajille veroilta.

Niin sanotut vakuutuskuoret helpottavat yritysten ja varakkaiden henkilöiden verosuunnittelua.

Tutkijat arvioivat, että Suomessa voi esimerkiksi Norjaan verrattuna ottaa listaamattomasta yrityksestä edelleen huomattavasti enemmän verovapaita osinkoja. Kiristynyt pörssiosinkojen verotus kannustaa Suomessa pörssiyhtiöiden omistajia suojautumaan veroilta holding-yhtiöiden avulla.

Gini-kerroin

Marja Riihelän ja Matti Tuomalan mukaan Gini-kerroin on erityisen herkkä tyypillisen tulonjakauman keskivaiheilla tapahtuville muutoksille.

Mitä suurempiin tuloihin mennään sitä pienemmän painon tulonlisäykset Gini-kertoimessa saavat.

Lisäeuro henkilölle, jonka tulot ovat suuremmat kuin 20 prosentilla pienituloisimmasta väestöstä, saa nelinkertaisen painon verrattuna henkilöön, jonka tulot ovat pienemmät kuin 20 prosentilla suurituloisimmasta väestöstä.

Kommentit