Näin teimme kyselyn

Kansan Uutiset lähetti vasemmistoliiton piirien toiminnanjohtajien kautta viiden kysymyksen kyselyn kaikille tiedossa olleille puolueen eduskuntavaaliehdokkaille joulukuun puolivälissä. Kyselystä muistutettiin vielä kaksi kertaa ja lopulta vastausaikaa oli tammikuun puoliväliin.

Tässä kysymykset:

Mikä on tärkein vaaliteemasi? Miksi?

Mitkä ovat vasemmistoliiton vahvuudet eduskuntavaaleihin mentäessä? Entä heikkoudet?

Kuka tai mikä on poliittinen esikuvasi?

Miten rahoitat vaalikampanjasi ja minkä suuruinen on budjettisi?

Millä reunaehdoilla vasemmistoliitto voisi mennä seuraavaan hallitukseen?

Vastauksia tuli 85 ja niistä koostunut merkkimäärä oli runsaat 200 000.

Kansan Uutiset julkaisee verkossa jutun jokaisesta kysymyksestä erikseen.

Kansan Uutiset kysyi vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkailta, miten he keräävät rahat kampanjointiin.

Omasta pussista. Näin rahoittaa vaalikampanjansa suurin osa vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaista. Ei kokonaan, mutta merkittäviltä osin.

Esimerkiksi Tomi Nieminen (Varsinais-Suomen vaalipiiri) arvioi vaalibudjettiinsa nousevan vajaaseen 10 000 euroon.

– Suurin osa kampanjarahoituksesta on omaa rahaa. Lisäksi tulee jonkin verran lahjoituksia sekä yksityishenkilöiltä että sidosyhteisöiltä, hän sanoo.

– Puolet tukea, toinen puoli omasta lompakosta, arvioi Markku Eilola-Jokivirta, (Oulun vaalipiiri). Hän käy vaaleja 5 000 – 7 000eurolla.

– Vaalibudjettini on noin 5 000 euroa, josta kaksi kolmannesta on omia varojani ja kolmannes lahjoituksia ja paikallisyhdistyksen tukea, Tuomas Nieminen (Häme) kertoo

Budjetit vaihtelevat.

– Tällä hetkellä nolla euroa. Luovitaan ja käytetään luovuutta, Janne Ruokonen (Uusimaa) sanoo.

Markus Ojala (Vaasan vaalipiiri) arvioi käyttävänsä vaaleihin kaikkiaan noin 300 euroa.

– Omia rahoja, hän sanoo.

Toiveissa ravivoitto

Kaikilta ei onnistu oman rahan käyttö. Esimerkiksi Outi Alanen (Helsinki) kertoo näin tilanteestaan:

– Olen köyhä keikkatyöläinen, joka on ulosotossa. Olen myös äitini omaishoitaja ilman yhteiskunnan tukia. Vaalibudjetin suuruudesta en tiedä, sillä se riippuu siitä, paljonko on töitä ja paljonko tulee lahjoituksia.

Elisa Lientola (Häme) käyttää kampanjaansa enintään 5 000 euroa.

– Minulla ei pienituloisena yksinhuoltajana ole laittaa omaa rahaa vaaleihin eikä mahdollisuutta lainaan. Vaalirahoitus koostuu tukituotteen myynnistä, osastojen tuesta ja pienistä lahjoituksista, hän sanoo.

Rauno Jääskeläinen (Savo-Karjala) käyttää omaa rahaa kampanjaan 1 000 euroa. Hän myy omia sota-aiheisia kirjojaan kampanjansa rahoittamiseksi.

– Toivoisin saavani ison ravivoiton, jolla voisin rahoittaa enemmän, hän toteaa.

Irja Remekselä (Helsinki) käyttää vaaleihin noin 1 600 euroa. Hän kerää rahaa myymällä vasemmiston vanhoista lipuista ompelemiaan kasseja.

– Lähtökohtaisesti budjetin pitää pysyä tasolla, josta tarvittaessa itse selviän, hän sanoo.

Jaakko Jäntti (Satakunta) maksaa kampanjansa itse. Hän käyttää siihen varaamansa 1 000 euroa kokonaan Tour de Satakunta -vaalikiertueen järjestelyihin

– Olen Satakunnan ainoa ehdokas, joka kiertää kaikki paikat fillarilla.

Tarja Kirkkola-Helenius, Häme, lähettää kerjuukirjeitä yhdistyksiin ja yrityksiin ja käyttää omaa rahaa. Petra Malin (Helsinki) maksaa kampanjansa säästöjensä lisäksi kirpputorituotolla.

– Nyt on koossa 1 200 euroa, mutta kerääminen jatkuu, hän sanoo.

Budjettien loppusummat eivät vielä ole tiedossa, koska varainkeruu on yhä pahasti kesken.

– Vaalikampanjan rahoitus riippuu lahjoituksista. Hyvin pienellä budjetilla ainakin tällä kertaa, Paavo Sallinen (Vaasa) sanoo.

Raha ei yksin ratkaise

Isoimmat arviot budjeteista ovat 15– 30 000 euroa.

– Aiemmin suurin osa rahoista on tullut omista säästöistä ja loput yksityishenkilöiden ja puoluetta lähellä olevien yhdistysten tukimaksuilla, Jussi Saramo (Uusimaa) sanoo.

– Tällä kertaa tukijoita näyttäisi tulevan ilahduttavasti aiempaakin enemmän. Uudellamaalla kampanjoiminen on vaalipiireistä kaikkein kalleinta, joten pyrimme saamaan kasaan yli 30 000 euron kampanjabudjetti.

Hän muistuttaa, että pelkkä raha ei ratkaise:

– Tärkeintä on toiminta ihmisten kanssa. Ilman sitä ei isollakaan rahalla ole merkitystä. Hyvä tukiryhmä ja koko vasemmiston yhteinen vaalityö ovat myös oleellisia. Meillä jalkatyöllä korvataan paljon sellaista, mitä muissa puolueissa ostetaan rahalla. Tällä kertaa oma tukiryhmä on isompi kuin aiemmin, mikä tuntuu hyvältä ja on tärkeää varsinaisen kampanjoinnin alkaessa.

Samaa sanoo kansanedustaja Silvia Modig (Helsinki), joka rahoittaa kampanjansa lähes kokonaan säästöillään

– Mikään raha ei korvaa jalkatyötä ja ihmisten kohtaamista.

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen (Oulu) tavoittelee 25 000 euroa mutta arvelee, että summa voi jäädä pienemmäksi.

– Budjetti on niin suuri kuin saan rahaa kasaan. Rahan saaminen tuntuu kuitenkin nyt melko vaikealta. Vaalitilillä on nyt vasta lähinnä omat säästöt.

Juho Kauton (Keski-Suomi) aiemmat kampanjat ovat maksaneet 20 000 – 30 000 euroa.

– Näihin lukuihin pyrin tälläkin kertaa. Rahoitukseni on koostunut osin omista varoista. Pääasiallinen tuki on tullut ammattiyhdistysliikkeeltä ja puolueosastoilta. Yksityiset ihmiset ovat myös rahoittaneet aiemmin kampanjaani.

Pia Lohikoski (Uusimaa) rahoittaa kampanjansa omilla säästöillään ja tukiryhmän varainkeruulla, joka sisältää muun muassa villasukkien myyntiä ja kulttuuripitoiset tuki-illalliset.

– Vaalibudjetti tulee olemaan vähintään 15 000 euroa, ehkä enemmänkin, riippuen kuinka hyvin onnistumme varainkeruussa.

Myös Kati Tervon (Lappi) budjetti on 15 000-20 000euroa.

– Saan tukea paikalliselta puolueosastolta ja omilta sidosryhmiltä. Lisäksi tukiryhmäni tekee varainhankintaa.

Anne Huotari (Oulu) saa avustuksia esimerkiksi puolueen ja muilta järjestöiltä ja Tradekalta.

– Omaa rahoitusta laitan vähintään puolet budjetista, hän kertoo. Hän arvioi kampanjansa hinnaksi 15 000 euroa.

Iikka Nikkinen (Pirkanmaa) tavoittelee 15 000 euron vaalikampanjaa.

– Noin puolet on omaa rahaa ja puolet on lahjoituksia tavallisilta ihmisiltä.

Kansanedustaja Anna Kontulan (Pirkanmaa) budjetti on 15 000.

– Toivon saavani tukea järjestöiltä ja yksityishenkilöiltä ja olen säästänyt vaaleja varten.

Mai Kivelä (Helsinki) tavoittelee 15 000 euron vaalibudjettia. Tammikuun puolivälissä kasassa oli puolet.

– Tavoitteena on, että kampanja inspiroi ja näyttää erilaisia tapoja tehdä politiikkaa. Esimerkiksi vegaanisten tapahtumien järjestäminen osaltaan luo sellaista maailmaa, jonka haluaisimme toteutuvan politiikankin keinoin.

Kunnallisjärjestöt tukevat

Rahaa tulee useimmille vasemmistoliiton järjestöiltä.

– Budjettini on 500 euroa, jonka osastomme on myöntänyt ehdokkailleen, Sara Pekonen (Uusimaa) kertoo.

Mari Ikonen (Lappi) sanoo, että vaalibudjetti on pieni.

– Yksittäiset lahjoitukset, Lapin Vasemmistonuorten tuki sekä omat rahalliset panostukset, hän luettelee.

Olli Kohonen (Oulu) arvioi vaalikampanjan syövän 6 000-7 000 euroa.

– Rahoitan vaalibudjettini eritoten omasta pussista ja Oulun alueen vasemmistoyhdistyksiltä saatavissa olevalla rahoituksella. Toki yksityislahjoitukset ovat enemmän kuin tervetulleita.

Hanna Jokinen (Häme) arvelee saavansa rahaa omalta kunnallisjärjestöltä, mahdollisesti ammattiosastoilta, yksityisiltä henkilöiltä ja omasta pussista.

– Pienellä budjetilla ja talkoilla mennään. Budjettini jää reilusti alle 5 000 euroon, hän kirjoittaa.

– Rahoitan näemmä tätä oman yhdistyksen lisäksi lähinnä itse. Eläkeläiset tuntuvat vaalirahoitusasiassa olevan väliinputoajia. Sponsorit ovat tervetulleita! Aimo Ruusunen (Kaakkois-Suomi) toteaa.

– Toivon vaalitukea tukiryhmältä ja ystäviltäni yhteensä 1 000 euroa. Lisäksi oman osaston ja piirin tuki ovat korvaamaton apu. Omaa tai lainattua rahaa laitan saman verran kuin tukiryhmältäni ja ystäviltäni saan eli kokonaisuus noin 1 500-2 000 euroa plus puolueosaston ja piirin tuki, Sirkku Ingervo (Helsinki) sanoo.

Mutta kaikille ei tule rahaa puolueenkaan järjestöiltä.

– Rahoitan vaalikampanjani itse ja lahjoituksilla. En saa liitolta, paikallisjärjestöltä tai piiriltä rahaa, Emma Lindqvist (Varsinais-Suomi) kertoo.

Ammattiliittorahaa

Myös ammattiyhdistysliike mainitaan monta kertaa.

– Vaalibudjettini on tällä hetkellä 2 000 euroa, jonka saan Rakennusliitolta. Liitto antaa saman summan kaikille jäsenilleen, jotka ovat ehdokkaina eduskuntavaaleissa, Kyösti Suokas (Helsinki) kertoo.

– En ole pyytänyt rahaa keneltäkään ja sitä tuskin tullaan tarjoamaankaan. Omia rahojani en tähän vaalikamppailuun käytä.

– Rahoituskeinoihin kuuluu perusavustukset omalta kunnallisjärjestöltä sekä mahdollisesti ay-puolelta että yksittäisiltä tahoilta. Budjetti on muutamia tuhansia euroja ja omasta pussista näillä näkymiin maksan suurimman osan, ellei positiivisia yllätyksiä tule, Henri Ramberg (Lappi) kirjoittaa.

Mira-Veera Auer (Helsinki) on saanut vaalitukea yksityishenkilöiltä, ammattiosastoilta ja ammattiliitolta tähän mennessä noin 1 500 euroa.

– Vaalibudjetti on se, mitä lahjoituksena saamme. Omaa rahaa olen suunnitellut käyttäväni noin 1 000 euroa. Se on lainaa, sillä minulla ei pienituloisena ole valitettavasti säästöjä.

Näin teimme kyselyn

Kansan Uutiset lähetti vasemmistoliiton piirien toiminnanjohtajien kautta viiden kysymyksen kyselyn kaikille tiedossa olleille puolueen eduskuntavaaliehdokkaille joulukuun puolivälissä. Kyselystä muistutettiin vielä kaksi kertaa ja lopulta vastausaikaa oli tammikuun puoliväliin.

Tässä kysymykset:

Mikä on tärkein vaaliteemasi? Miksi?

Mitkä ovat vasemmistoliiton vahvuudet eduskuntavaaleihin mentäessä? Entä heikkoudet?

Kuka tai mikä on poliittinen esikuvasi?

Miten rahoitat vaalikampanjasi ja minkä suuruinen on budjettisi?

Millä reunaehdoilla vasemmistoliitto voisi mennä seuraavaan hallitukseen?

Vastauksia tuli 85 ja niistä koostunut merkkimäärä oli runsaat 200 000.

Kansan Uutiset julkaisee verkossa jutun jokaisesta kysymyksestä erikseen.