200 000 korkeakoulutettua tai esimiesasemassa olevaa palkansaajaa edustava neuvottelujärjestö 34 jäsenliiton JUKO vaatii kilpailukykysopimuksessa tehtyjen uhrausten kompensoimista seuraavalla neuvottelukierroksella. Neuvottelujärjestö on mukana sopimuksissa, jotka koskevat kaikkiaan lähes 600 000:ta suomalaista palkansaajaa.
– Nostamme tulevalla sopimuskierroksellamme kikyn neuvottelupöytään. Tehtyjen heikennysten poistamisen ohella voimme tarkastella asiaa myös rahallisesti sekä työhyvinvoinnin parantamiseen johtavina toimenpiteinä, kertoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön toiminnanjohtaja Maria Löfgren.
Kesällä 2016 solmitun kilpailukykysopimuksen avulla työnantaja- ja työntekijäosapuolet sitoutuivat parantamaan maan talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä jäädyttämällä julkisen sektorin henkilöstön palkkatason, pidentämällä työaikaa, leikkaamalla lomarahoja ja siirtämällä osan työnantajamaksuista työntekijöiden maksettaviksi.
Julkisen sektorin KIKY-leikkaukset paransivat Suomen kilpailukykyä siis työntekijöiden joustojen ansiosta. JUKO vaatiikin, että tämä vastuullisuus ja yhteiskunnan hyväksi uhrautuminen kompensoidaan työntekijöille tulevalla neuvottelukierroksella. Vaatimukseen on JUKOn puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan selkeät perusteet.
– Julkisen sektorin työntekijät tulivat vastaan ja kantoivat muita palkansaajaryhmiä suuremman taakan. Nyt on vuoro tulla heitä vastaan kompensoimalla leikkaukset ja vastikkeetta pidennetty työaika, Luukkainen sanoo.
”Vientiteollisuus ei voi olla kaiken sanelija”
Suomen hallituksen alkuun panema kilpailukykysopimus luotiin vauhdittamaan ennen kaikkea vientiteollisuutta. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO muistuttaa jälleen, että vientiteollisuus ei voi sanella julkisen sektorin työehtosopimusten kustannusraamia. Näin se haastaa myös tavoitellun niin sanotun Suomen mallin, jossa vientiteollisuus sanelee palkkalinjan.
– Jukolaiset ovat tukeneet vientiä jo riittävästi. Meidän palkkalinjamme ja kantamme työajan pidennykseen eivät ole kiinni teollisuuden ratkaisuista. Teemme päätöksemme omista lähtökohdistamme käsin. On myös huomattava se tosiasia, että koko yhteiskuntamme – myös vienti – perustuu vahvasti julkisen sektorin tekemälle työlle ja osaamiselle, Maria Löfgren toteaa.
JUKOn kaikkien sektorien työehtosopimukset päättyvät 31.3.2020, ja tuleviin neuvotteluihin valmistaudutaan jo nyt.
Olli Luukkainen korostaa, että julkisen sektorin kikyä on käsiteltävä samassa yhteydessä kuin työehtosopimuksista muutoinkin neuvotellaan.
– Julkisella sektorilla edes työaikapidennykset eivät ole yksipuolisesti irtisanottavissa.
”Julkisen sektorin houkuttelevuus huononi”
Julkisen sektorin kiky-leikkausten kompensointi työntekijöille on JUKOn mukaan olennaista myös siksi, että leikkaukset ovat laskeneet julkisen sektorin houkuttelevuutta työpaikkana ja heikentäneet henkilöstön hyvinvointia.
– Työtehtävät kehittyvät jatkuvasti vaativammiksi ja tehokkuuspaineet kovemmiksi – resurssit sen sijaan niukkenevat. Tämä heikentää julkisen sektorin vetovoimaisuutta työpaikkana, Löfgren sanoo.
Myös Kevan työhyvinvointitutkimus vuodelta 2018 vahvistaa, että julkisen sektorin työntekijöiden jaksaminen on koetuksella. Tämä heikentää tuottavuutta ja aiheuttaa työkyvyttömyyskustannuksia työnantajalle.