Aloitteesta äänestetään tänään. Sivistysvaliokunta esittää sen hylkäämistä muotoseikkojen perusteella, mutta edustajat joutuvat ottamaan kantaa itse asiaan, koska oppositio tuo äänestykseen lausuman, jossa edellytettäisiin valtioneuvosto laatimaan perusteellinen selvitys asiasta ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin ja lakiuudistuksiin lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi.
– Paljon puhutaan, miten ollaan huolissaan siitä, että nuoret eivät äänestä eivätkä ole poliittisesti ja yhteiskunnallisesti aktiivisia. Tämmöinen on märkä rätti vasten heidän kasvojaan kaiken tämän valmistelun ja tämän yhteiskunnallisen aktiivisuuden jälkeen, sanoi Silvia Modig (vas.) sivistysvaliokunnan mietinnöstä.
– Mielestäni olisi aivan paikallaan tämmöisessä tilanteessa katsoa aloite toimenpidealoitteeksi ja lähestyä sitä sen esitetyn sisällön kautta. Jos kansalaisaloite vaatii tarkan lakitekstin muotoilun ilman yhtäkään pilkkuvirhettä, niin silloin se ei toimi. Silloin meidän täytyy muuttaa sitä käytäntöä, miten kansalaisaloite tehdään, ehkä muuttaa lakia tai tarjota vielä enemmän apua siihen, että kansalaiset saavat esitettyä asiansa kuten he sen toivovat.
Samaa mieltä oli Pilvi Torsti (sd.):
– Meidän on tärkeä lähettää täsmällinen, vahva demokratiaviesti nuorille ja järjestöille, siis se, että me tulkitsemme aloitteen juuri niin kuin se on tarkoitettu, emmekä saivartele monimutkaisilla sanamuodoilla, joita taas voidaan uudelleen tulkita. Tämän aloitteen voi siis hylätä muotoseikkoihin vedoten tai hyväksyä muotoseikoista huolimatta. Asian voi tiivistää myös, kuten yksi mielenosoittaja oli tänään eduskunnan edessä tehnyt: ”Kiss my muotoseikka.”
Hallitusryhmät: liian kallis
Jo viime torstain kyselytunnilla tuli ilmi todellinen syy, miksi hallituspuolueet vastustavat aloitteen sisältöä, eivät pelkästään muotoa: raha.
– Jos maksuttoman toisen asteen opintojen rahoittaminen tulisi valtion vastuulle siten, että opiskelijalle annettavat materiaalit ja tarvikkeet jäävät nykyiseen tapaan opiskelijan omaan käyttöön myös opintojen jälkeen, tarkoittaisi se arvion mukaan valtiolle 109—153 miljoonan euron vuosittaisia menolisäyksiä ja sen lisäksi mahdollisista koulumatkoista aiheutuvia menoja, jotka eivät sisälly edellä mainittuun arvioon, sanoi sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.).
Puumala jatkoi, että puolueilla on erilaisia kantoja tähän asiaan.
– Kaikki eivät halua lukita yli sadan miljoonan euron vuosittaista kuluerää, kun osa ajattelee, että pitäisi parantaa ammatillista koulutusta, osa, että peruskoulun alkua, osa, että maksutonta varhaiskasvatusta, osa, että korkeakoulut tarvitsevat lisää rahaa, osa, että kansanopistot lisää rahaa ja niin edelleen. Eli kaikki eivät ole valmiita 150 miljoonan euron vuosittaisiin menolisäyksiin.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vetosi hänkin rahaan.
– Oppimateriaalien hankkiminen kaikille toisen asteen opiskelijoille aiheuttaisi opetus- ja kulttuuriministeriössä tehdyn virka-arvion mukaan noin 87—142 miljoonan euron kustannukset. Jos meillä olisi käytössämme tällainen summa rahaa, niin kannattaisiko se käyttää kaikkien toisella asteella opiskelevien, myös varakkaista perheistä tulevien, oppimateriaaliin vai esimerkiksi huomattavasti vahvempaan opiskelijoiden ohjaukseen ja tukeen? Vain yhtenä esimerkkinä: olemme laskeneet, että 100 miljoonalla eurolla voitaisiin esimerkiksi palkata yli 1 500 erityisopettajaa toisen asteen oppilaitoksiin. Tämä yhtenä esimerkkinä, pohdittavaksi tässäkin keskustelussa.
”Ihmettelen keskustan kantaa”
Li Anderssonin (vas.) mukaan on tullut harvinaisen selväksi, että kokoomus ei kannata universaalia, kaikille maksutonta toista astetta.
– Sen sijaan minäkin ihmettelen tätä keskustan kantaa, koska mikäli puolue kannattaa sitä, mitä kansalaisaloitteessa linjataan, eli maksutonta toista astetta, niin miksi ei kannata kansalaisaloitetta, kun se on eduskunnan käsittelyssä?
– Ainakin vasemmistoliiton kannanmuodostus menee niin, että sillä ei ole väliä, onko se hallituksen esitys tai kansalaisaloite tai joku muu. Jos me kannatamme sitä sisältöä, niin me olemme sen kannalla ja äänestämme sen puolesta isossa salissa, jonka lisäksi joku voisi jopa kokea arvokkaana sen, että puolueet pystyvät kannattamaan kansalaisjärjestöjen, opiskelijajärjestöjen, nuorten itse tällä tavalla eduskuntaan nostamaa aloitetta.
Eduskunta kokoomuksen panttivankina?
Sari Multalan (kok.) mielestä aloitteen tavoite on erinomainen: kenenkään mahdollisuudet koulutuksessa etenemiseen eivät saa johtua lompakon paksuudesta.
– Mutta kun me tiedämme, että 11 prosenttia nuorista ei saavuta riittävää luku- ja kirjoitustaitoa ja 14 prosenttia nuorista ei saavuta riittäviä matemaattisia taitoja pärjätäkseen toisella asteella tai elämässä ylipäänsä, niin me katsomme, että on muita keinoja, jotka ovat ensisijaisia sen tavoitteen saavuttamiseen, että kaikilla nuorilla olisi toisen asteen tutkinto.
– On sinänsä rehellistä, että kokoomus sanoo tämän ääneen, kehaisi Antti Lindtman (sd.).
– Se, mikä tässä on nyt kysymys, on se, että onko jälleen kerran tilanne se, että vain yksi puolue, kokoomus, pitää tosiasiassa eduskunnan enemmistöä panttivankina?
– Tässä kyllä katse kohdistuu vähän myös keskustaan: kun kokoomuksesta on tosiasiassa jo irtaantunut sote-rintamasta ja sinisistä on irtaantunut sote-rintamasta, niin, arvoisat keskustalaiset veljet ja sisaret, eikö tässä olisi nyt paikka tehdä päätös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta, sen puolesta, että huomenna on aidosti paremmin, ja äänestää tämän tavoitteen puolesta? Silloinhan se on jo valmiiksi rullattu sinne hallitusneuvotteluita varten, ketkä tahansa siellä olisivat.
”Oikeisto kannattaa köyhäinapua”
Li Andersson kiteytti keskustelun niin, että näkemyserossa on kyse klassisesta näkökulmien vastakkainasettelusta, jossa oikeisto painottaa köyhille erikseen suunnattuja tukitoimia.
– Eli kun oikeiston mielestä rahaa käytetään järkevästi, niin se käytetään erikseen köyhille suunnatuilla tukitoimilla, kun taas vasemmisto, erityisesti silloin kun puhutaan koulutuspolitiikasta, myöskin historiallisesti on painottanut universalismin periaatetta. Ja juuri universalismin periaate on se, jonka mukaan me olemme koulutusjärjestelmää Suomessa perinteisesti kehittäneet, mikä seurauksena meillä on kaikille maksuton koulutus peruskoulussa, enkä minä ymmärrä, miksi tämän maksuttomuuden periaatteen laajentaminen toiselle asteelle on niin outo ajatus niin monille, kun se toimii aivan hyvin siellä peruskoulussa, eikä kukaan siellä valita siitä, että miksi nämä vuorineuvosten lapset pääsevät maksutta peruskouluun opiskelemaan.
– Tämä kansalaisaloite kaatui hallituspuolueiden vastustukseen, ei mihinkään muuhun, Andersson painotti.