Helsingin yliopiston professori Hanna Wassille pitäisi lähettää kukkakimppu. Wass tiivisti keskiviikkona Ylen A-studiossa, mikä keskustelussa nuorten äänestysintoon liittyen on pielessä.
Wass huomautti, että ennen jokaisia vaaleja päivitellään nuorten alhaista äänestysprosenttia. Voivotteleva sävy jättää yhden erittäin olennaisen asian piiloon, Wass sanoi.
– Meiltä jää kokonaan silloin huomaamatta se, että äänestämässä käymisen suhteen Suomi on luokkayhteiskunta. Nuoret vain ilmentävät tätä kaikkein selvimmin.
Jos tällaiset erot olisivat muualla, niin huoli olisi suuri. @hanna_wass @helsinkiuni nosti #yleastudio’ssa tätä esimerkkiä: Äänestämisessä näkyy kotitausta, perusasteen koulutuksen saaneiden vanhempien lapsista äänestää n.30% & ylemmän korkea-asteen 70%. #siksitiede #vaalit2019 pic.twitter.com/kQQrZCcv7T
— Maria Ohisalo (@MariaOhisalo) 21. helmikuuta 2019
Kuten Wass huomautti, äänestämättömyydessä kyse ei ole mistään yksilön valinnasta.
– Jos meillä olisi missä muussa tahansa ilmiössä samanlainen kuilu, emme ajattelisi, että se on vain yksilön valinta. Alkaisimme miettiä, että kyllä tässä on isoja rakenteellisia epätasa-arvoa synnyttäviä tekijöitä ja mekanismeja taustalla, Wass havainnollisti.
Katse tulevaisuuteen
Kuten monen muunkin ikävän asian kohdalla yhteiskunnassa, myös tämän ilmiön vaikutukset näkyvät viipeellä. Joillakin alueilla tilanne voi 10–25 vuoden päästä olla todella hälyttävä, kun suuret ikäluokat alkavat poistua äänestäjien joukosta.
Jos äänestysprosentti on nyt esimerkiksi 50 prosentin paikkeilla, miltä se mahtaa näyttää sosiaaliekonomisesti haastavilla alueilla tulevaisuudessa. Ja mitä tämä tarkoittaa edustukselliselle demokratialle.
Esimerkiksi Helsingissä on nyt useampia kaupunginosia, joilla ei ole omia kaupunginvaltuutettuja. Kantakaupungeissa heitä onkin sitten enemmän kuin tarpeeksi.
Printtilehden ongelma-ajattelu
Ylen toimittajan viimeinen kysymys Wassille A-studion haastattelussa kertoi paljon. Toimittaja sanoi, että aiemmin ajateltiin äänestysinnon nousevan, kun nuoret aikuistuvat ja asettuvat aloilleen.
Samaa ajateltiin pitkään sanomalehdissä. Kunhan nuoret asettuvat aloilleen, niin kyllä he alkavat painettua sanomalehteä tilata. Eivät muuten alkaneet.
Sama uhkaa nyt edustuksellista demokratiaa. Ja tähän uhkaan on olemassa lääkekin. Sen nimi on koulutus.