Lehtikuva/Roni Lehti

Ryhmänjohtajien mukaan ministerin kannanotto uhkaa asemoida Suomea sellaisten valtioiden joukkoon, joissa tällä hetkellä kaunistellaan toisen maailmansodan aikaista historiaa.

Neljän oppositiopuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajat peräävät pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) kantaa puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) viimeaikaisiin puheisiin. Niinistö on lyhyen ajan sisällä kyseenalaistanut eduskunnan toimintaa perustuslain valvonnassa ja hyökännyt historiallisen tutkimuksen kimppuun, kun se ei tuota puolustusministeriä itseään miellyttäviä tuloksia.

Avoimen kirjeen ovat allekirjoittaneet Antti Lindtman (sd.), Krista Mikkonen (vihr.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Thomas Blomqvist (r.).

”Suomen parlamentaristisessa järjestelmässä ministerin kuuluu nauttia eduskunnan luottamusta, ei päinvastoin”, he kirjoittavat.

”On kestämätöntä, että ministeri pyrkii puuttumaan eduskunnan toimintaan erityisesti perustuslainmukaisuuden arvioinnin osalta. Samoin on kestämätöntä, että ministeri pyrkii puuttumaan historian tutkimukseen. Ministeri ei tällaisia kantoja ottaessaan voi olla yksityishenkilö, vaan hänen sanomisiaan väkisin punnitaan ministerin ja valtioneuvoston jäsenen kannanottoina niin Suomessa kuin ulkomailla. Siksi pyydämme, että hallitus pääministerin johdolla tässä kohti ottaa selkeästi kantaa siihen, onko puolustusministeri Niinistön toiminnalla ja kannanotoilla pääministerin ja hallituksen hyväksyntä.”

”Halventaa ministeri-instituutiota”

Kirjeen taustalla ovat ensinnäkin Niinistön puheet valtiosääntöasiantuntijoista ”talebaneina”.

ILMOITUS

Käytännössä Niinistö ohjeistaa eduskuntaa, että tiedustelulait pitäisi viedä läpi välittämättä siitä, että mainittujen valtionsääntöasiantuntijoiden lisäksi muun muassa oikeuskansleri on ilmaissut huolensa perusoikeuksien turvan toteutumisesta tiedustelulainsäädännössä, ryhmänjohtajat toteavat.

”Puolustusministerin ja hallituksen kuuluu hyväksyä se, että ministeriöissä valmisteltua lainsäädäntöä käsitellään eduskunnassa ja myös sen perustuslainmukaisuus ja asianmukaisuus tarkistetaan ja arvioidaan huolellisesti. Ministerin valtuuksiin ei kuulu ohjeistaa eduskuntaa siitä, miten hänen ministeriönsä valmistelemaa lainsäädäntöä pitää käsitellä. Näin toimimalla puolustusministeri Niinistö astuu vakavasti ministerinasemansa ulkopuolelle ja asiattomalla käytöksellään myös halventaa arvokasta ministeri-instituutiota.”

”Tutkimusta, ei oikeudenkäyntiä”

Toiseksi avoimen kirjeen aiheena on Niinistön blogissaan harjoittama rusikointi, joka koskee valtioneuvoston tilaamaa selvitystä Waffen SS:n Wiking-divisioonassa vuosina 1941–1943 palvelleiden suomalaisten sotilaiden osallisuudesta SS-joukkojen rikoksiin. Niinistö kommentoi selvitystä ilmoittaen pitävänsä epäoikeudenmukaisena, että suomalaisten SS-miesten päälleen heitetään ”epäilyksen varjo ilman todisteita”.

Ryhmänjohtajat kirjoittavat, että puolustusministerin suututtaneessa selvityksessä on kyse historian tutkimuksesta, ei sotarikosoikeudenkäynnistä tai kenenkään yksilön syyllisyyden tai syyttömyyden selvittämisestä.

”Tällaista historiallista tutkimusta pitää voida länsimaassa tehdä ja sen tulokset pitää voida kertoa julki silloinkin, kun ne eivät ole miellyttäviä tai niistä ei saada vastauksia kaikkiin kysymyksiin.”

Oppositiojohtajat eivät ole löytäneet puolustusministerin kannanotosta muuta varsinaista sisältöä kuin, että hän ei olisi halunnut selvitystä tai sen tuloksia, koska ne eivät vastaa hänen henkilökohtaisia mieltymyksiään.

”Puolustusministerin julkinen kannanotto toisen maailmansodan aikaisten tekojen tutkimista vastaan on tällaisena erittäin ongelmallinen. Se tulee väkisin noteerattua myös ulkomailla ja uhkaa asemoida Suomea sellaisten valtioiden joukkoon, joissa tällä hetkellä kaunistellaan toisen maailmansodan aikaista historiaa”, ryhmänjohtajat kirjoittavat.