Lehtikuva/Attila Kisbenedek

Jo 50 maassa kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoitetaan järjettömillä ja tiukoilla laeilla, jotka pahimmillaan johtavat järjestöjen sulkemiseen ja työntekijöiden vangitsemiseen tai heidän uhkailuunsa väkivallalla. Amnestyn mukaan kansalaisjärjestöjen toimintaa haittaavien lakien määrä on kasvanut menneen kahden vuoden aikana.

Kansalaisjärjestöt ovat aiempaa ahtaammalla ympäri maailmaa. Amnestyn tuore Laws Designed to Silence: The Global Crackdown on Civil Society Organizations -raportti kertoo, että maailmalta löytyy suuri määrä valtioita, jotka järjestelmällisellä kiusanteolla ja tukahduttavilla määräyksillä pyrkivät estämään kansalaisjärjestöjä tekemästä työtään.

Raportissa luetellaan 50 maata, joissa kansalaisjärjestöjen työtä haittaavia lakeja on ryhdytty säätämään tai ne ovat jo käytössä. Viimeisen kahden vuoden aikana eri valtioissa on säädetty tai sovellettu yhteensä 40 lakia, jotka rajoittavat oikeutta yhdistymisvapauteen ja haittaavat kansalaisjärjestöjen toimintaa, kertoo Amnesty tiedotteessaan.

Järjestöjen toimintavapautta rajoittavilla laeilla esimerkiksi vaaditaan järjestöjä alistumaan järjettömän työläisiin rekisteröitymisprosesseihin ja tiukkaan valvontaan tai rajoitetaan niiden tulonlähteitä.

Useissa tapauksissa järjestöjen toiminta on lopulta lakkautettu.

Raportin mukaan useissa tapauksissa järjestöjen toiminta on lopulta lakkautettu, koska järjestö ei ole pystynyt vastaamaan lakien asettamiin kohtuuttomiin vaatimuksiin.

Tarkoituksellista kiusantekoa

– Ihmisoikeuksien puolesta puhuvat järjestöt joutuvat usein ensimmäisenä viranomaisten kiusanteon kohteeksi, sanoo Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Anu Tuukkanen tiedotteessa.

ILMOITUS

– Kansalaisyhteiskunnan työ on kuitenkin tärkeää ja sitä tarvitaan varmistamaan, että hallitukset toimivat vastuullisesti. Ilmastonmuutos on yksi esimerkki sellaisista yhteiskunnallisista aiheista, joista olisi monen hallituksen mielestä mieluisampaa vaieta. Aktivistit ja kansalaisjärjestöt nostavat tällaisia teemoja esille. On huolestuttavaa, että heitä yritetään vaientaa

Joissakin maissa on huomattavissa, että kiusanteko on kohdistunut erityisesti sellaisiin järjestöihin, jotka tekevät työtä marginaaliryhmien kanssa. Voimakkaimmin haitanteko on kohdistunut esimerkiksi pakolaisten ja siirtolaisten, ympäristökysymysten, lhbtiq- ja naisten oikeuksien parissa työskenteleviin järjestöihin.

Unkari häpäisee järjestöjä

Kansalaisjärjestöjen toimintaa loukkaavia lakeja löytyy ympäri maailmaa. Myös Amnesty Internationalin osastot Unkarissa ja Intiassa ovat saaneet osansa järjestöihin kohdistuvasta ajojahdista.

Intian toimistoon on tehty laaja ratsia, ja osaston varat on jäädytetty, minkä vuoksi suuri määrä työntekijöitä on jouduttu irtisanomaan. Unkarissa Amnestyn toiminta on vaakalaudalla ja sen työntekijöitä on uhattu väkivallalla.

Unkari on muutenkin ollut tasaisesti otsikoissa sen jälkeen, kun siellä säädettiin kesällä 2018 laki, joka velvoitti suuren joukon kansalaisjärjestöjä rekisteröitymään ”ulkomailta rahoitetuksi järjestöksi”. Hallitus pyrkii myös häpäisemään järjestöjen toiminnan ja kääntämään kansalaiset niitä vastaan.

Järjestöt, jotka eivät pysty vastaamaan hallituksen määräyksiin, voivat saada suuria sakkoja ja lopulta niiden toiminta voidaan lakkauttaa. Erityisesti valvontaa on kohdistettu järjestöihin, jotka toimivat siirtolaisten ja pakolaisten parissa. Myös työntekijät ovat joutuneet häirinnän kohteeksi.

Vankilan uhka Egyptissä

Pakistanissa sisäministeri hylkäsi lokakuussa 2018 peräti 18 kansainvälisen järjestön rekisteröintihakemukset ja hylkäsi myös kaikki valitukset antamatta syytä toiminnalleen.

Valko-Venäjällä järjestöjen toiminta on tiukasti valtion valvonnan alaista. Sellaisten järjestöjen toiminta, joiden rekisteröintipyyntö on hylätty, on laitonta. Rekisteröintipyynnöt hylätään usein mielivaltaisesti.

Saudi-Arabiassa hallitus hajottaa kansalaisjärjestöt, joita se pitää ”kansallista yhtenäisyyttä vahingoittavina”. Hallitus voi myös kieltäytyä myöntämästä lupaa uusille järjestöille. Erityisesti tämä on vaikuttanut ihmisoikeusliikkeisiin ja naisten oikeuksia ajaviin ryhmiin, jotka eivät ole voineet rekisteröityä ja toimia maassa vapaasti.

Ulkomailta rahoitusta saavien järjestöjen on noudatettava Egyptissä tiukkoja ja mielivaltaisia määräyksiä. Tämän myötä useita ihmisoikeuspuolustajia on esimerkiksi kielletty matkustamasta, heidän varojaan jäädytetty ja he ovat saaneet syytteitä. Osaa uhkaa jopa 25 vuoden vankilatuomio, mikäli heidät tuomitaan ulkomailta vastaanotetusta rahoituksesta.

Kiina valvoo järjestöjen rekisteröinnin ja raportoinnin ohella kansalaisjärjestöjen rahansiirtoja, rekrytointikriteerejä ja varainhankintaa.