Lehtikuva/Petri Hakosalo

Lähihoitaja kertoo SuPerin lehdessä olevansa tyytyväinen, että kupla puhkesi.

Edelleen vellova hoivakotikohu alkoi Kristiinankaupungista Esperi Caren hoivakoti Ulrikasta tammikuun lopulla. Liikkeelle sen laittoi lähihoitaja Tarja Parkatti tekemällä ilmoituksen työpaikkansa epäkohdista.

– Olin yllättynyt siitä, miten paljon asia sai julkisuutta, mutta todella tyytyväinen, että kupla puhkesi ja herättiin siihen, miten asioiden laita on todellisuudessa. Lähihoitajana teen työtä asiakkaan ihmisarvoa sekä itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ja hyvää elämää edistäen. Tämä ei enää toteutunut mielestäni työpaikassani. Itse teen työtäni sydämellä vanhusten hyväksi ja se sattuu, kun työtä ei voi tehdä niin kuin kuuluu, jos työolosuhteet ovat huonot, Parkatti kertoo ammattiliitto SuPerin lehdessä.

Parkatti kuvaa Ulrikan tilannetta sanalla lohduton, miltei kaoottinen. Työntekijöitä oli liian vähän työmäärään nähden ja koko ajan oli kauhea kiire.

– Hoitajilta puuttuivat hälytinnapit, joilla olisi saanut kutsuttua apua paikalle, jos sitä tarvitsi. Lääkkeitä oli jaettu väärin. Lääkelaastareita ei ollut aina saatavilla, jotta niitä olisi voinut vaihtaa. Lääkärikäyntejä hoivakodissa oli harvoin. Niiden aikana tavattiin vain muutama asukas.

Parkatin mukaan edes asiakkaiden virtsaamiseen tarkoitettuja ”sorsia” ei ollut tarpeeksi, vaan jotkut joutuivat käyttämään tarpeelleen mehukanisterista leikattua kyhäelmää.

ILMOITUS

Työnantajalle ilmoitettiin, ei reaktiota

– Yhdenkin asukkaan huoneessa ei ollut kuin sänky ja valot toimivat vain vessassa. Minkälaista asumista tai kohtelua tämä on? Asukkaiden perushoito kärsi. Lääkekuppeja jouduttiin pesemään, kun ei saatu tilata uusia. Tärkeitäkään hoitovälineitä ei ollut saatavilla. Asukkaiden huoneiden ovet pidettiin lukossa. He eivät päässeet huoneisiinsa, ennen kuin hoitaja tuli avaamaan oven.

Parkatti kertoo, että puutteista ilmoitettiin työnantajalle, mutta siihen ei reagoitu.

– Nämä kaikki ja moni muu epäkohta saivat minut tekemään ilmoituksen.

Hän toivoo kohun herättävän päättäjät ylemmällä tasolla.

– Lähihoitajilla on kova työ ja vastuu työstään. Tuntuu, ettei sitä arvosteta oikealla tavalla, koska näin ei voida jatkua. Onhan nyt nähty seuraukset.