Lehtikuva/Jussi Nukari

”Kaikesta Suomen jätteestä 75 prosenttia syntyy louhinnan ja kaivostoiminnan yhteydessä, mutta nykyinen kaivoslaki ei edistä kiertotaloutta.”

Kaivoslaki ei Luonnonsuojeluliiton mukaan takaa tällä hetkellä ympäristön näkökulmasta kestävää kaivostoimintaa.

Kaivosten happama sivukivi aiheuttaa jäteongelman, jonka seurauksena vaarana on ympäristön pilaantuminen. Tämän takia myös valtion talous voi järjestön mukaan rasittua vielä satoja vuosia kaivoksen toiminnan loppumisen jälkeen.

Kaiken lisäksi kiertotalouden puuttuminen on energian ja uusiutumattomien luonnonvarojen tuhlausta.

– Kiertotaloutta edistävät toimenpiteet jäävät tyngiksi, jos kaivokset jätetään tavoitteiden ulkopuolelle. Ympäristöasioiden kunnianpalautus on tarpeen, ja siksi kaivoslaki on päivitettävä 2020-luvulle, sanoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall.

Kiertotalousvelvoitteet ja kaivosvero

Kiertotalouden edistäminen kaivostoiminnassa on yksi viidestä Luonnonsuojeluliiton tavoitteesta kaivoslain uudistamiselle.

ILMOITUS

Luonnonsuojelualueiden ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet on turvattava malminetsinnältä että kaivostoiminnalta. Kaivostoiminnan vesistövaikutukset on minimoitava, mikä vaatii riittäviä resursseja valvonnalle ja tiukempia vaatimuksia ympäristöselvityksille.

Yleiskaava on järjestön mukaan asetettava kaivostoiminnan ehdottomaksi edellytykseksi. Tällöin kunnan oikeudet vahvistuisivat ja mahdollisuudet vaikuttaa kaivostoimintaan alueellaan paranisivat.

Viidenneksi järjestö vaatii kaivosveron käyttöönottoa. Toissijaista ympäristövastuujärjestelmää on kehitettävä, jotta ympäristövahinkoja voidaan ehkäistä ja korjata esimerkiksi toimijan joutuessa konkurssiin.

Kaivoslain parantaminen edellyttää myös yhtenäistä ympäristöhallintoa, jossa kaikki kaivostoimintaa koskevat asiat ovat yhden valtion viranomaisen vastuulla.

Kaivosten aiheuttamat haitat uhkaavat pahentua

Jos kaivoksille ei nyt aseteta parempia ympäristö- ja kiertotalousvelvoitteita, kaivosten aiheuttamat haitat voivat Lundvallin mukaan lähitulevaisuudessa vain pahentua.

– Suomenkin tavoitteena on sähköautojen määrän lisääminen. Lisää sähköautoja tarkoittaa kuitenkin lisää kaivoksia, koska sähköautojen akut tarvitsevat mineraaleja.

Jos kaivoksia ei saada mukaan kiertotalouteen, hyvä kehitys sähköautojen osalta voi johtaa jätteen ja kaivosten määrän merkittävään kasvuun. Yksi esimerkki tästä on se, että EU:n komissio arvioi, että vuonna 2025 vain 40 prosenttia sähköautojen mineraaleista kierrätetään. Energia- ja liikennemurros eivät saa perustua kertakäyttökulttuuriin.

Kaivoslakia tulee päivittää, koska kaivoslain uudistamisessa ympäristöasiat jäivät puolitiehen.

Uudistamistarvetta tukevat viime vuosien uutiset lukuisilta ongelmakaivoksilta ja se, että kaikista teollisuudenaloista kaivostoiminnalla on suomalaisten silmissä huonoin maine. Jyväskylän yliopiston vuonna 2018 julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan 54 prosenttia suomalaisista ei suhtaudu luottavaisesti siihen, että kaivostoimintaan liittyvällä ympäristölainsäädännöllä pystytään ehkäisemään toiminnan ympäristö- ja terveyshaittoja.