Vermontin senaattori, vasemmistolainen Bernie Sanders ilmoitti kannattajilleen tiistaina lähettämällään sähköpostilla, että hän tavoittelee uudelleen demokraattien presidenttiehdokkuutta vuoden 2020 vaaleihin.
”Aloitimme vuoden 2016 kampanjalla poliittisen vallankumouksen, ja nyt on aika jatkaa vallankumousta”, Sanders sanoi viestissään.
Sanders, 77, valittiin ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain edustajainhuoneeseen 1990, ja senaattori hän on ollut vuodesta 2007.
Edellisellä kerralla Sanders innosti suuren joukon ihmisiä poliittiseen toimintaan.
Kilpailtaessa vuoden 2016 demokraattien presidenttiehdokkuudesta Bernie Sanders teki huikean läpimurron, vaikka lopulta hävisikin Hillary Clintonille.
Vielä syksyllä 2015 ennen esivaalien käynnistymistä Sandersia pidettiin marginaaliehdokkaana, jolla ei olisi mitään todellisia mahdollisuuksia.
Kuitenkin Sanders sai esivaaleissa 43 prosenttia demokraattien äänistä, 13,2 miljoonaa Clintonin 16,8 miljoonaa vastaan. Hän voitti esivaalit peräti 22 osavaltiossa.
Lisäksi myöhemmin osoittautuivat todeksi väitteet, joiden mukaan demokraattien puoluejohto (DNC) toimi johdonmukaisen epätasapuolisesti Clintonin eduksi.
Kampanjarahat pienlahjoituksina
Esivaalien käynnistyttyä Sandersin vaalitilaisuudet alkoivat kerätä yhä suurempia yleisömääriä. Hän innosti poliittiseen toimintaan mukaan valtavan määrän uusia ihmisiä. Hän keräsi taakseen väkeä ruohonjuuritasolta ja kansalaisliikkeistä.
Sanders osoitti, että ikää tärkeämpiä ovat ajatukset. 74-vuotiaana hän oli vanhin kummankaan puolueen ehdokkuutta tavoitelleista, mutta hän oli suosituin nuorten keskuudessa. Demokraattien esivaaleissa hän sai enemmistön alle 45-vuotiaiden äänistä. Kaikkein nuorimmissa ikäluokissa hän sai myös naisten äänistä enemmän kuin Clinton.
Sandersin menestys esivaaleissa antoi hänen kannattajilleen sen verran vaikutusvaltaa kesän 2016 puoluekokouksessa, että he saivat puolueen vaaliohjelmaan läpi useita vasemmistolaisia painotuksia.
Aloittaessaan kampanjansa viime kerralla Sanders sanoi, ettei hän usko Yhdysvaltain demokratiaa puolustaneiden pyrkineen ”tilanteeseen, jossa miljardöörit omistavat poliittisen prosessin”.
Sanders eli niin kuin opetti. Hän ei perustanut tavanomaista yhtiöiden ja muiden suurlahjoittajien rahoja keräävää Super-PAC-komiteaa, vaan keräsi kampanjarahat miljoonilta pienlahjoittajilta keskimäärin parin kympin panoksina.
Hämmästyttävää on myös se, että sosialistiksi itseään kutsuva henkilö pystyi pääsemään Yhdysvaltain vaaleissa näin pitkälle. Hän sai karistettua ääriajattelun leiman ja osoitettua, ettei ole epänormaalia puhua epätasa-arvoa ja suuryhtiöiden valtaa vastaan.
Sandersin kannattajat kutsuvat liikettään vallankumoukseksi, joka rikkoi vakiintuneet kaavat.
Paljon ehdokkuuden tavoittelijoita
Demokraattien ehdokaskilpaan on ilmoittautunut jo Sandersia ennen 9 henkilöä, ja lisää odotetaan edelleen.
Bernie Sandersin jälkeen vasemmistolaisimpana heistä pidetään Elizabeth Warrenia, joka perusti presidenttiehdokkuuden tavoittelemiseen tarvittavan komitean vuoden alussa.
Monille demokraattien vasemmistosiivessä Warren kuitenkin on ”vaihtoehto B”, pykälän verran keskustaan päin Sandersista. Hän ei ole Sandersin tavoin sanonut olevansa ”demokraattinen sosialisti”.
Sanders – joka ei ole demokraattipuolueen jäsen – sanoi aiemmin, että asettuu ehdolle vain jos hän näyttää parhaalta ehdokkaalta lyömään Donald Trumpin.
Monien mielestä näin on, ja samaa vahvistavat gallupit. Sanders on arvioitu mielipidetutkimuksissa Yhdysvaltain suosituimmaksi poliitikoksi, ja vahvimmaksi Trumpin haastajaksi.
Sandersin kohdalla kuitenkin väistämättä nousee esiin ikä. Sanders on nyt 77-vuotias, eli mahdollisen presidenttikautensa päättyessä hän olisi jo 83-vuotias.
Muita ennakkoon vahvoja nimiä demokraattien ehdokaskilvassa ovat ainakin Kamala Harris ja Cory Booker.
Demokraattien esivaalit alkavat vajaan vuoden kuluttua, 3. helmikuuta 2020 Iowan vaalikokouksilla.