”Kyllä yksi taktisesti sijoitettu demlainen perustuslakiasiantuntija voi aiheuttaa pahempaa haittaa turvallisuudellemme ja puolustuksellemme kuin pari vihollisen divisioonaa.”
Tällaiseen raivoon itsensä kiihdytti keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi lauantaina Twitterissä.
Syynä oli eduskunnassa tiedustelulakien säätämiseen viime viikolla tullut käänne. Valtiosääntöoppineet Martin Scheinin ja Juha Lavapuro arvostelivat edellisellä viikolla hallintovaliokunnan mietintöön mahdollisesti jääneitä perustuslain vastaisuuksia. Puhemies Paula Risikko veti lait viime hetkellä pois täysistunnosta ja puhemiesneuvosto palautti asian hallinto- ja puolustusvaliokuntiin.
Ennen Romakkaniemen puuskahdusta puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) haukkui professorit perustuslakitalebaneiksi.
Kokoomuspoliitikkojen pitkäaikaisena avustajana aiemmin toiminut Romakkaniemi poisti twiittinsä myöhemmin, mutta kuvakaappaukset siitä jäivät elämään. Yhden julkaisi lokaa niskaansa saanut Scheinin itse:
Kiitos avusta. Ja myös SnapBird löysi sen helposti. Saanko esitellä, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Ei tällä täysin perättömällä väitteellä muutoin olisi väliä, mutta se saattaa tehdä minusta Supon ja sotilastiedustelun kohteen loppuelämäni ajaksi https://t.co/LbrVIR6lUk
— Martin Scheinin FIN (@MartinScheininF) 16. helmikuuta 2019
”Ei tällä täysin perättömällä väitteellä muutoin olisi väliä, mutta se saattaa tehdä minusta Supon ja sotilastiedustelun kohteen loppuelämäni ajaksi”, Scheinin kirjoitti.
Sinisten Matti Torvinen syytti viime viikolla professoreja lisäksi sote-mietinnön viivästymisestä.
Sunnuntaina keskusteluun puuttui Professoriliitto:
Yliopistolain mukaan professorin tulee tieteellisen tutkimustyön lisäksi mm osallistua alallaan yhteiskunnaliseen vuorovaikutukseen. Professoriliitto muistuttaa, autonominen vapaaseen tutkimukseen perustuvan tiedon lisääminen koko yhteiskunnassa on tärkeä osa professorin työtä.
— Professoriliitto (@ProfLiitto) 17. helmikuuta 2019
”Yliopistolain mukaan professorin tulee tieteellisen tutkimustyön lisäksi mm osallistua alallaan yhteiskunnaliseen vuorovaikutukseen”, liitto twiittasi.
Ensimmäinen hyökkäys hallituskauden alussa
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun perustuslakiasiantuntijat joutuvat henkilöönkin menevän hyökkäyksen kohteeksi. Vuodenvaihteessa 2015–2016 valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) ja varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) puolustivat valiokunnan roolia yhteisessä kirjoituksessaan.
Edellisessä arvosteluryöpyssä oikeistopoliitikkoja ärsytti leikkaus- ja yksityistämispäätösten vaikeutuminen perustuslain tulkintojen takia. Perustuslain ”ideologisesti värittyneestä tulkinnasta” puhui silloinen elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.).
Ideologisella värillä viitattiin silloin niin kuin nytkin Scheininiin, joka yli 30 vuotta sitten oli vuoden SKP:n keskuskomiteassa ja työskenteli myös SKDL:n eduskuntaryhmässä. Scheinin on vastannut arvosteluun, ettei hänellä enää ole puoluekantaa.
Syksyllä 2015 oikeusministerinä toiminut Jari Lindström (silloin ps. nyt sin.) piti kansan oikeustajua oikeusoppineiden mielipiteitä tärkeämpänä.
Kokoomuksesta perustuslaki harmitti kansanedustaja Juhana Vartiaista talouspolitiikan kannalta ”vastuullista päätöksentekoa” rajoittavana ja entinen kansanedustaja Kimmo Sasi julkisten tehtävien siirtoa muualle kuin viranomaisille haittaavana.
Ennen oli perustuslaillinen oikeisto
Arvostelun kohteena oli tuolloin Lavapuron lisäksi professori Tuomas Ojanen. He vastasivat Perustuslakiblogissa, että jos perustuslakivaliokunta ryhtyisi tulkitsemaan perustuslakia sen mukaan, mitä erilaiset taloudelliset ja poliittiset intressit kulloinkin jonkun mielestä edellyttävät, ”ei meillä olisi perustuslakia tai sen valvontaa siinä muodossa kun ne tavataan ymmärtää länsimaisissa demokratioissa”.
1970-luvulta 1990-luvun alkuun Suomessa toimi eri nimillä Georg C. Ehrnroothin johtama perustuslaillinen oikeistopuolue. Se muun muassa vaati äärivasemmiston vallan kaventamista, kansanvallan ja perustuslaillisuuden lisäämistä.
Tänä päivänä tarvetta on puolueille, jotka vaativat oikeiston ylilyöntien rajoittamista sekä kansanvallan ja perustuslaillisuuden turvaamista. Viime päivien keskustelusta päätellen niitä ja samat arvot jakavia yksittäisiä kansalaisia myös on.
On silti huolestuttavaa, että vaalien lähestyessä erityisesti kokoomusta lähellä olevista piireistä suolletaan propagandaa, joka muistuttaa äärioikeiston hallitsemien Itä-Euroopan maiden johtajien kielenkäyttöä. Kokoomus näyttää lipeävän Petteri Orpon otteesta trumpilais-perussuomalaisen oikeistopopulismin suuntaan.