James Jeffrey/IPS

Eritrean faktat:

Rannikkovaltio Afrikan sarvessa

Asukkaita 5,3 miljoonaa

Eri arvioiden mukaan vähinään puolet asukkaista elää köyhyydessä

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 68,9 %

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 179/188

(Lähde: YK)

Etiopian faktat:

Sisämaavaltio Afrikan sarvessa

Asukkaita 109 miljoonaa

Kansallisen köyhyysrajan alla 23,5 % (2015)

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 39,0 %

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 173/188

(Lähde: YK)

Rajan avaaminen mahdollisti vierailut mutta myös turvapaikkaoikeus säilyi.

Viime kesän yllättävä sovinto Etiopian ja Eritrean välillä on vilkastuttanut maiden välistä rajaliikennettä. Eritrealaiset voivat edelleen saada Etiopiasta turvapaikan, mutta myös vierailut ovat yleistyneet kumpaankin suuntaan.

Presidentti Isaias Afewerki on hallinnut Eritreaa kovin ottein vuodesta 1991. Huono taloudellinen ja ihmisoikeustilanne ovat ajaneet satojatuhansia eritrealaisia maanpakoon. Etiopia on ottanut heidät vastaan, kuten muutkin alueen turvapaikanhakijat. Maassa on lähes miljoona pakolaista.

– Etiopia on allekirjoittanut Geneven sopimuksen, joten eritrealaisille myönnetään edelleen turvapaikka, Tekie Gebreyesas Etiopian pakolaishallinnosta sanoo.

Vaikka maiden suhteet ovat parantuneet, Eritrean ihmisoikeustilanne on ennallaan, hän muistuttaa.

Kun Eritrean raja syyskuussa avattiin, turvapaikkaa haki muutamassa viikossa 10 000 henkeä. Kaikkiaan Eritrean pakolaisia oli Etiopiassa lokakuisen tiedon mukaan 175 000. Sen jälkeen rajaliikenne on lisääntynyt myös toiseen suuntaan.

Rajaseudulla yhteinen kulttuuri

Kanssakäymistä rajan yli helpottaa se, että Etiopian pohjoisen Tigrayn maakunnan asukkailla on yhteinen kieli ja kulttuuri eritrealaisten kanssa. Eritrea kuului aiemmin Etiopiaan mutta itsenäistyi vuonna 1991. Maat kävivät verisen rajasodan 1998–2000.

– Me olemme samaa kansaa. Minulla on lukuisia ystäviä, joiden perheet sota hajotti. Se on tuottanut paljon kärsimystä, Tigrayn pääkaupungissa Mekelessä asuva Huey Berhe kertoo.

Mekelestä on vain 300 kilometriä Eritrean pääkaupunkiin Asmaraan, ja välillä liikennöi nyt minibusseja. Eritrealaiset voivat ylittää aiemmin vaarallisen rajan ilman papereita ja palata halutessaan takaisin.

– Kun raja avattiin, matkustin Addis Abebasta Asmaraan ja tapasin isäni ensi kerran 26 vuoteen. Hän kuoli kymmenen päivää tuloni jälkeen, kertoo Senait. Eritrealainen avioitui aikanaan Etiopiaan eikä voinut vierailla kotimaassaan sodan puhjettua.

Kauppa käy ja raha liikkuu

Mekelen markkinoilla kauppa on viime aikoina vilkastunut, kun eritrealaiset tulevat ostamaan ruokaa, rakennustarvikkeita ja bensiiniä. Samalla he tapaavat sukulaisia ja nauttivat vapaasta ilmapiiristä.

– Eritrea rajoittaa asukkaidensa oikeutta nostaa rahaa pankista, mutta täällä he voivat vastaanottaa sukulaisten ulkomailta lähettämiä varoja, etiopialainen naisyrittäjä Teberhe kertoo.

– Bisnes pyörii hyvin, vakuuttaa Tesfaye, joka pitää viikonloppuisin rahanvaihtopistettä Mekelessä. Eritrean nakfat vaihtuvat liukkaasti Etiopian birreihin. Toiminnalle on tilausta, koska pankit eivät vielä vaihda valuuttoja.

Mekelen hotelleissa majoittuu runsaasti eritrealaisia, ja osa etsii vuokra-asuntoa jäädäkseen töihin Etiopian puolelle.

Teberhe suunnittelee matkaa Asmaraan sukuloimaan. Hän uskoo, ettei Eritrealla ole enää perääntymistietä, vaan avautuminen jatkuu edelleen. ”Eritrealaiset ovat päässeet vapauden makuun, henki on päästetty pullosta.”

Englanninkielinen versio

Jutun ilmestymisen jälkeen alueelta on kantautunut tietoja, joiden mukaan liikkumista on ajoittain rajoitettu Zalambessan rajanylityspaikalla, kun se muualla on jatkunut vapaasti.

Eritrean faktat:

Rannikkovaltio Afrikan sarvessa

Asukkaita 5,3 miljoonaa

Eri arvioiden mukaan vähinään puolet asukkaista elää köyhyydessä

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 68,9 %

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 179/188

(Lähde: YK)

Etiopian faktat:

Sisämaavaltio Afrikan sarvessa

Asukkaita 109 miljoonaa

Kansallisen köyhyysrajan alla 23,5 % (2015)

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 39,0 %

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 173/188

(Lähde: YK)