Eduskunnan vuonna 2013 säätämä sähkömarkkinalaki edellyttää sähkön toimitusvarmuuden parantamista merkittävästi. Vuoden 2028 jälkeen asiakkaille ei saa aiheutua taajama-alueilla yli kuuden tunnin ja haja-asutusalueilla yli 36 tunnin sähkökatkoja. Sähkönjakeluyhtiön omistus ei vaikuta sähkönjakelun hintaan. Suomessa on yhteensä 77 sähkönjakeluyhtiötä, joista suurin osa on kuntien tai kaupunkien omistuksessa. Toimintaa ja hinnoittelua valvoo Energiavirasto.
Carunalla on kaksi verkkoyhtiötä, Caruna Oy, jonka verkkoalue sijaitsee pääosin haja-asutusalueilla ja Caruna Espoo Oy, jonka verkkoalue on kaupunkimaisessa ympäristössä. Caruna Espoon alue on tiheästi asuttu, ja sen verkko on jo valtaosin maakaapeloitu. Siirtohinnoiltaan Caruna Espoo kuuluu maan halvimpaan viidennekseen. Haja-asutusalueilla toimiva Caruna Oy joutuu tekemään mittavat investoinnit, jotta verkko saadaan säävarmaksi lainsäätäjän määräajassa. Sen alueella on paljon ylläpidettävää verkkoa, ja verkkoalue kattaa muun muassa Koillismaan ja saaristoa.
Caruna Oy:n siirtohinnat kuuluvat Suomen 5–10 kalleimman joukkoon asiakasryhmästä riippuen. Sähkönjakeluhinnat ovat julkista tietoa, ja kaikkien yhtiöiden ajantasaiset hintatiedot löytyvät Energiaviraston www-sivuilta.
Carunan liikevaihto vuonna 2017 oli noin 420 miljoonaa euroa, ja se muodostui sähkönjakelumaksuista sekä liittymistuloista. Samaan aikaan Caruna investoi säävarman verkon rakentamiseen noin 290 miljoonaa. Fingridille maksetut kantaverkkomaksut ja energiahäviöt olivat noin 90 miljoonaa ja toiminnan operatiiviset kulut (esimerkiksi viankorjaus ja verkon kunnossapito) 75 miljoonaa euroa. Asiakkailta kerätyillä maksuilla ei siten katettu edes investointeja, kantaverkkomaksuja ja toiminnan operatiivisia kuluja, vaan lainaa jouduttiin ottamaan lisää. Lisäksi pääomavaltaisella toimialalla tulevat vielä lainoista maksettavat korkokulut.
Sähkönjakelun säävarmuuden parantaminen on yhteiskunnan ja suomalaisen kilpailukyvyn kannalta välttämätöntä, sillä nykyinen tai varsinkaan tulevaisuuden yhteiskunta ei toimi ilman sähköä. Lisäksi liikenteen sähköistyminen, uusiutuvan energiantuotannon lisääntyminen sekä kasvavat digitaaliset palvelut vaativat jatkossa sähköverkolta nykyistä enemmän suorituskykyä. Tämäkin vaatii investointeja.
Energiavirasto on arvioinut, että sähkönjakeluyhtiöt investoivat vuoteen 2036 mennessä yli yhdeksän miljardia sähköverkon toimitusvarmuuden ja suorituskyvyn parantamiseen. Tämä summa vastaa esimerkiksi useamman suuren sellutehtaan rakentamista Suomeen. Kyse on merkittävistä investoinneista, jotka vaativat vastaavaa rahoitusta.
Sähkönjakelulaskusta noin puolet on veroja, jotka Caruna tilittää suoraan valtiolle. Vuonna 2017 Caruna tilitti yhteensä 254 miljoonaa euroa sähkö- ja arvonlisäveroa. Caruna maksoi yhteisöveroa 6,3 miljoona euroa, jolla se oli Suomen sadan suurimman yhteisöveronmaksajan joukossa ja sähkönjakeluyhtiöiden osalta suurin vuonna 2017.
On hienoa, että Suomeen rakennetaan tulevaisuuden sähköverkko, joka kestää tuiskut ja tuulet ja joka palvelee digiyhteiskunnan tarpeita. Häiriötöntä sähkönjakelua tarvitsevat kaikki suomalaiset, jotta arki on sujuvaa ja jotta kodit, koulut, sairaalat ja yritykset pysyvät sähköistettyinä vuorokauden jokaisena tuntina.
Jyrki Tammivuori
varatoimitus- ja talousjohtaja
Caruna
Sähköverkoista keskusteltiin tällä palstalla viimeksi 8.2.