Andersson esittää torstaina jätetyssä kirjallisessa kysymyksessä kansalaisaloitteille esitarkastuspalvelua, jota aloitteiden tekijät voivat halutessaan käyttää hyväkseen. Kirjallisen kysymyksen allekirjoitti koko vasemmistoliiton ryhmä.
Alkuviikosta sivistysvaliokunta hylkäsi maksutonta toisen asteen koulutusta koskevan kansalaisaloitteen muotovirheen vuoksi. Valiokunnan oppositioedustajien mielestä aloitteen sisältöä olisi voitu esittää valiokunnan omassa lausumassa, mutta hallituspuolueiden edustajat äänestivät vastaan.
Suosittu vaikuttamisen kanava
– Kansalaisaloitteet ovat osoittautuneet hyvin suosituksi ja helposti ymmärrettäväksi vaikuttamisen tavaksi. Ne ovat jo johtaneet lainsäädännön muuttamiseen, kuten tasa-arvoisen avioliittolain ja äitiyslain kohdalla, Andersson toteaa.
Kansalaisaloitteiden sivuuttaminen muotoseikkojen takia heittää kuitenkin hukkaan kymmenientuhansien ihmisten aktiivisuuden ja romuttaa luottamusta ihmisten vaikutusmahdollisuuksiin. Siksi Andersson vaatii, että kansalaisaloitteiden asema turvataan eduskuntatyössä.
Anderssonin kirjallisessa kysymyksessä esitetään sellaisen esiselvityspalvelun järjestämistä, jossa tekijät voivat jättää kansalaisaloitteensa vapaaehtoiseen esitarkastukseen ja korjata aloitteisiin sisältyvät lainsäädäntöä koskevat virheet sekä muotovirheet. Korjaukset voitaisiin esittää aloitteen tekijöille suosituksina ennen aloitteen lopullista sisään jättämistä.
– Kansalaisaloitteet pitää esitarkastaa niin, etteivät hallituspuolueet enää pysty pakoilemaan poliittisesti epämiellyttäviä aloitteita muotovirheiden taakse. Näin vahvistetaan kansalaisaloitteita instituutiona, Andersson sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, on oikeusministeriö valmis selvittämään kansalaisaloitteiden hylkäämiseen johtavia syitä ja niiden yhteyttä aloitteiden laatuun, jonka vuoksi aloitteita eduskunnan valiokunnissa joudutaan nyt usein hylkäämään aloitteiden hyvästä tarkoituksesta huolimatta