Tiistaina kirjoitin Kansan Uutisissa pääministeri Juha Sipilän olevan hämmästyttävän naiivi vaatiessaan pörssiyrityksien laittavan arvot voitontavoittelun edelle. Kyse oli tietysti hoivayrityksiin liittyvästä skandaalista.
Silloin en ollut vielä huomannut kansalaisjärjestö Finnwatchin uusinta blogia. Ei ehkä sittenkään naiivi, vaan häikäilemätön, kuuluu tuoreempi johtopäätös.
Pääministeri Sipilän hallituksella on ollut monia mahdollisuuksia arvo-vetoomusten sijaan konkreettisesti suitsia yhtiöiden vastuutonta voitontavoittelua. Se on jättänyt ne käyttämättä järjestelmällisesti. Eikä vain jättänyt käyttämättä, vaan vesittänyt esityksiä lainsäädäntöprosessin kuluessa.
Finnwatch yritti vaikuttaa hankintalakiin
Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala luettelee kolme tapausta.
Ensimmäinen on se, että hankintalaki ei salli verovastuukysymysten huomioimista.
Tuoreella pääministeri Sipilällä olisi ollut käytössään Finnwatchin vuonna 2015 tekemä selvitys asiasta. Yksi raportin suosituksista osui juuri nyt käytävään keskusteluun:
”Hankintalain kokonaisuudistuksessa tulee osoittaa hankintayksiköille kaikki hankintadirektiivien suomat kansalliset mahdollisuudet varata tietyt hankinnat voittoa tavoittelemattomille organisaatioille tai rajata hankintalainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle tiettyjä hyvinvointipalveluja. Samalla on selvitettävä, miten tällä tavoin voidaan tehokkaimmin edistää hankintojen toteuttamista yhteiskuntavastuullisemmin.”
Vartiala kirjoittaa Finnwatchin selvittäneen ongelmat ja sen jälkeen yrittäneen vaikuttaa, että asia korjattaisiin uudessa hankintalaissa.
”Sipilän hallitus laati ja hyväksyi lain, joka vedettiin läpi – hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti – pelkällä EU:n minimitasolla. Lopputuloksena on, että verovastuun huomioiminen julkisissa hankinnoissa on edelleen äärimmäisen vaikeaa, ellei mahdotonta”, kirjoittaa Vartiala.
EK sai vesittää veroraportointia
Toiseksi Finnwatchin mukaan yritysten verovastuun valvominen edellyttäisi maakunnilta riittävää tietoa, jota ei läheskään aina ole saatavissa pelkistä yritysten julkisista tilinpäätöksistä.
”Valitettavasti hallitus on heittänyt tässäkin kapuloita rattaisiin pyrkimällä vesittämään sote-yritysten julkista maakohtaista veroraportointia koskevan pykälän”, kirjoittaa Vartiala.
Finnwatchissa on seurattu erityisesti sitä, miten hallitus aikoo lunastaa lupauksensa tehdä sote-yritysten veronmaksun vastuullisuudesta läpinäkyvää. Viime vuoden huhtikuussa julkaisemassaan asiaa koskevassa katsauksessa Finnwatch totesi, että hallitus on vesittämässä sote-yritysten maakohtaista raportointia Elinkeinoelämän keskusliiton haluamalla tavalla.
Hallintarekisteri kummittelee aina vaan
Kolmanneksi hallitus käsittelee parhaillaan hallintarekisteriä koskevaa uutta lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on vastata eduskunnan vuonna 2017 antamiin ponsiin hallintarekisteröinnin ongelmien korjaamiseksi.
Finnwatchin mukaan tässäkin asiassa on käymässä toisin.
”Hallituksen esitys ei ratkaise esimerkiksi yleisöjulkisuutta koskevia ongelmia. Jatkossa eduskunta-, maakunta- tai muu päättäjä voi omistaa hallintarekisterin kautta pörssiyhtiöitä ilman, että kukaan pääsee huomauttamaan hänen mahdollisesta jääviydestään kyseistä yhtiötä ja sen bisneksiä koskevissa päätöksissä”, Vartiala kirjoittaa.
Asiasta 4. helmikuuta antamassaan lausunnossa Finnwatch viittasi verohallinnon kantaan, jonka mukaan ”hallintarekisteröidyille osingonsaajille maksettujen osinkojen lähdeveroihin kohdistuu runsaasti aggressiivista verosuunnittelua ja veronkiertoa. Järjestelyjen yksinomainen tai pääasiallinen tarkoitus on Suomen lähdeveron minimointi tai välttäminen kokonaan”.
Sonja Vartialan mukaan ”hoivayhtiöitä koskeva skandaali on uusi muistutus siitä, että kun alamme poistaa vastuuttomalta voitontavoittelulta kontrolleja se potkaisee meitä persauksiin ja antaa meille juuri sitä mitä olemme tilanneet”.