Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Isotkin ovat ahdingossa, poikkeuksina Helsinki, Vantaa ja Espoo.

Kuntien talous kääntyi viime vuonna valtaosin negatiiviseksi. Kaikkiaan 196 kuntaa Manner-Suomen 295 kunnasta teki miinusmerkkisen tuloksen. Edellisvuonna 55 kuntaa joutui vastaavaan tilanteeseen.

Tilanne on kolmanneksi huonoin tilastohistorian aikana. Kuntaliiton mukaan kuntien elinvoimaisuutta pitää miettiä koko kuntakentässä.

Kuntaliiton tuore toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoi keskiviikkona suoraan, että jos kunnan talous sakkaa eikä väestöennuste lupaa hyvää, kunnalla on liian ohuet mahdollisuudet selvitä jatkossa. Heikkojen kuntien on parempi hakeutua kuntaliitokseen.

– Toki toivomme, että kunnille palautettaisiin jo leikatut valtionosuudet. Trendi näyttää huonolta, sillä sote- ja maakuntauudistukseen liittyy vielä miljardin euron säästötavoite, Karhunen sanoi.

Isot erot kaupunkien välillä

Syömävelkaan eli velanottoon toimintakulujen kattamiseksi joutui turvautumaan 38 kuntaa, mutta edellisvuonna vain neljä kuntaa. Syömävelka ja negatiivinen vuosikate ennakoivat kunnan joutumista kriisikuntamenettelyyn.

ILMOITUS

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen saamiin kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioihin.

Parhaiten kunnista menestyivät Helsinki, Espoo ja Vantaa, vaikka niidenkin tulos heikkeni.

Heikoimmat tulokset tekivät Tampere (-57 miljoonaa), Turku (-45 miljoonaa) ja Oulu (-35 miljoona).

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina ennakoi, että ensi syksynä uutisoidaan monissa kunnissa kuntaveroasteen nostamisesta.

Perusongelma on, että kuntien tulopohja on kaventunut, mutta menot ovat pysyneet ennallaan. Toimintamenot kasvoivat viime vuonna 3,4 prosenttia.

Ennakkotietojen mukaan tilikauden tulos koko kuntakentässä oli 0,02 miljardia euroa ennen investointimenoja. Toissa vuonna vastaava tulos oli 1,3 miljardia.

Luvuissa ovat sekä Manner-Suomen kuntien että kuntayhtymien tulokset. Kuntien yhtiöiden tuloksia ei ole vielä saatavilla. Mikäli toissavuoden taso säilyy, kuntayhtiöt nostaisivat koko kuntasektorin tuloksen plussalle.

Uusi laskelma kikystä tarvitaan

Keskeisenä syyllisenä kuntien talousahdinkoon pidetään kiky-ratkaisua, joka rokotti kuntia moneen otteeseen. Työajan lyhennyksestä ja mm. lomarahaleikkauksista saatu taloudellinen hyöty leikattiin kuntien valtionosuuksista.

Kuntaliitto haluaa valtionvarainministeriöltä laskelman, kuinka kiky-sopimus on vaikuttanut kuntien talouteen. Kiky-sopimusta tehtäessä valtiovarainministeriö arvioi sen vaikutuksen 80 miljoonaksi, Kuntaliiton mukaan vaikutus on vähintään kaksinkertainen.

Pelkästään viime vuonna kiky leikkasi kuntataloutta 118 miljoonalla eurolla.

Toinen syy talouden sakkaamiseen on verotuksen ns. rytmihäiriö. Vuonna 2017 liikaa maksetut pääomaverot oikaistiin viime vuonna.

Lisäksi kuntalaiset saivat tavallista mittavammat veronpalautukset. Kunnallisveroja maksettiin kuntalaisille takaisin yli 250 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017.

Velkataakka kasvoi, paitsi pienillä

Kuntatalouden velkamäärä on kasvanut miljardilla eurolla yhteensä noin 19,4 miljardiin euroon. Velkaantuminen oli maltillista. Osuus suhteessa bruttokansantuotteen pysyi ennallaan.

Valtaosin velka on mennyt korjaus- ja korvausinvestointeihin. Viime vuoden helmikuussa kuntien investointitarpeeksi arvioitiin 4 miljardia euroa.

Karhunen muistutti, että isoihin sairaalainvestointeihin on saatu sosiaali- ja terveysministeriön lupa. Suuriin tieinvestointeihin ei ole saatu riittävästi valtion rahoitusta, vaan nekin ovat tulleet kuntien maksettaviksi.

Keskikokoiset kunnat ottivat eniten velkaa, mutta pienimmät kunnat eivät juuri lainkaan. Kuntien velkataakka kasvoi 4 prosentilla ja kuntayhtymien 11 prosentilla.

Kuntaliitto sanoo ei hoitajamitoitukselle

Kuntaliitto ei halua hoitajamitoitusta vanhustenhoitoon.

Henkilöstömitoituksen nostaminen 0,7 hoitajaan vanhusta kohti maksaisi kunnille 200–250 miljoonaa euroa. Kyse olisi noin 4 100 hoitajan palkkaamisesta.

Kuntaliiton mukaan mitoituksen tulee perustua hoitotarpeeseen. Lisäksi vanhustenhoidon tasoa voidaan kohentaa palkkaamalla avuksi muuta työvoimaa.

Toimitusjohtaja Minna Karhunen muistutti, että ison hoitajajoukon rekrytoiminen johtaisi kasvukeskuksissa palkkakilpailuun. Toisaalta maakunnissa uusi henkilöstömitoitus olisi vaikea täyttää.

Karhunen toivoo kunnille työrauhaa hoitaa osaltaan sote- ja maakuntauudistuksen vaatima työ loppuun. Hänen mukaansa kunnille ei missään nimessä saa antaa uusia tehtäviä eikä uusia rasitteita.

– Lisäksi on vaadittu perusopetuksen satsauksia ja luokkakokoja vuoden 2012 tasolle. Se maksaisi 660 miljoonaa, Karhunen muistutti.

Mikäli kunnille tulee uusia velvoitteita, niiden hoitamiseen on Kuntaliiton mukaan saatava riittävät määrärahat.