Runsas vuosi sitten pikavauhdilla 141 000 nimeä kerännyt kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi on kaatumassa eduskunnassa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistö esittää mietinnössään aloitteen hylkäämistä. Oppositio taas on vastalauseissaan kansalaisaloitteen hyväksymisen kannalla.
Kansalaisaloitteessa todetaan, että aktiivimallin johdosta työttömyysturvaa leikataan aina kun työnhakijan ponnistukset oman työllisyytensä edistämiseksi eivät ole tuottaneet tuloksia. Aloitteessa huomautetaan, että rekrytointipäätöksen tekee viimekädessä työnantaja ja että työvoimaviranomaiset päättävät työllisyyspalvelujen alueellisesta tarjonnasta ja osallistujien valinnasta palvelujen piiriin. Aloitteessa katsotaan, että aktiivisuusehdon täyttyminen ei näin ollen ole työnhakijan omasta toiminnasta kiinni ja siksi aktiivimalliin pohjautuvat päivärahaleikkaukset ovat kohtuuttomia.
Leikattiin 150 000:lta
Tilastotietojen perusteella alennettua työttömyysetuutta sai ensimmäisellä aktiivimallin tarkastelujaksolla vuoden 2018 huhti-kesäkuussa noin 150 000 henkilöä. Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajista 97 000 henkilöä eli 38 prosenttia ja ansiopäivärahaa saajista 54 000 henkilöä eli 33 prosenttia sai etuuden alennettuna.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan aktiivimalli on alentanut erityisesti iäkkäiden työttömien työttömyysetuutta. Elokuuhun 2018 mennessä alennetun ansiopäivärahan saajista joka kolmas oli täyttänyt 60 vuotta. Alennettua työttömyysetuutta saaneita oli maantieteellisesti eniten ltä-Suomessa, Uudellamaalla ja käsivarren Lapissa.
Valiokunta luettelee mietinnössään monia muitakin aktiivimallin epäkohtia, mutta valiokunnan enemmistö luottaa, että mallia voidaan kehittää, ja esittää siis kansalaisaloitteen hylkäämistä.
Pekonen: Epäonnistunut massaleikkuri
Kansalaisaloitetta kannattava vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen toteaa vastalauseessaan aktiivimallin osoittautuneen ”epäoikeudenmukaiseksi massaleikkuriksi, joka rankaisee ihmisiä työttömyyden tai sairauden perusteella, kasvattaa toimeentulotukimenoja ja aktivoinnin sijasta pahentaa sosiaaliturvajärjestelmän byrokratialoukkuja”.
Hän viittaa valtioneuvoston tuoreeseen selvitykseen, jonka mukaan vuonna 2018 noin 27 000 henkilöä työttömistä oli kokonaan työkyvyttömiä. Nämä henkilöt ovat kuitenkin aktiivimallin piirissä eli heidän sosiaaliturvaansa leikataan sairastamisen takia.
”Aktiivimalliin liittyvien lukuisien epäkohtien korjaamiseksi ei ole esitetty uskottavia toimenpiteitä. Mahdolliset aktiivisuusehtoon tehtävät laajennukset eivät ratkaise sitä ongelmaa, että ´aktiivisuutta` edellytetään myös henkilöiltä, joilla ei ole esimerkiksi terveydellisistä syistä mahdollisuutta osallistua palveluihin tai tehdä töitä. Tästä syystä työttömyysturvan aktiivimallista on perusteltua luopua kansalaisaloitteen mukaisesti”, Pekosen vastalauseessa todetaan.