UP/arkisto

YK:n lastenjärjestö Suomen UNICEF on kehittänyt Lapsiystävällinen kunta -mallin kansainvälisen esikuvansa Child Friendly Cities mukaisesti. Suomeen malli tuotiin vuonna 2012.

Minkälainen on lapsiystävällinen kunta, erityisasiantuntija Sanna Koskinen Suomen UNICEFista?

– Tavoitteena on jokaisen lapsen hyvä elämä. Lapsiystävällinen kunta -malli pohjautuu Lapsen oikeuksien sopimukseen, jonka neljä pääperiaatetta ovat lapsen etu, yhdenvertaisuus, osallisuus sekä oikeus elämään ja kehittymiseen.

– Suomessa kaikki lapsen oikeudet eivät vieläkään toteudu.

– Kunnat valikoituivat mallin toteuttajiksi, sillä niissä tehdään valtaosa lapsia ja nuoria koskevista päätöksistä.

Minkälaisia tavoitteita mallilla on?

– Tavoitteena on, että jokainen kunta varmistaisi, että lapsella on turvallinen aikuinen arjessaan ja kaveri, jonka kanssa viettää aikaa. Lisäksi lapsella pitäisi olla mahdollisuus harrastukseen.

ILMOITUS

Miten malliin voi osallistua?

– Kunta voi hakea mukaan malliin. Sen jälkeen kunnanhallitus päättää, että kunta kaikkine toimialoineen sitoutuu edistämään lapsiystävällisyyttä myös siten, että lasten sekä nuorten ääntä kuullaan.

– Kunta päättää yhteyshenkilöstä ja luo työryhmän, jossa on mukana myös nuoria.

– Alkukartoituksen perusteella luodaan tavoitteet ja kunta sitoutuu lapsiystävällisyyteen.

– Kehittämistyöstä voi saada UNICEFin tunnustuksen. Tunnustus ei tarkoita, että työ olisi valmis, vaan kunta sitoutuu kehittämään lapsiystävällisyyttä jatkossakin.

Kuinka moni kunta on jo mukana?

– Suomen 311 kunnasta 19 on mukana. Niissä asuu noin 240 000 lasta.

– Uusimmat tulokkaat ovat Lempäälä, Nokia, Puumala ja Seinäjoki.

– Mukana ovat jo Forssa, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kirkkonummi, Kittilä, Kokkola, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Oulu, Pori, Raasepori, Rovaniemi, Tammela ja Turku.

– Mallia pilotoitiin tehtiin Hämeenlinnan kaupungin kanssa vuonna 2012–2013.

Miten lapsiystävällisyyttä on toteutettu?

– Esimerkiksi Lahdessa on otettu lapset ja nuoret vahvasti mukaan kaupunkisuunnitteluun.

– Porissa kaikille koululaisille annetaan harrastepassi, jolla pääsee maksutta erilaisiin kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin.

– Jyväskylässä taas on tehty lapsivaikutusten arviointia. Sen pohjalta on päätetty muun muassa, että vähävaraiset perheet pääsevät maksutta koulujen iltapäivätoimintaan.