Työttömät pääsevät selvästi työssä olevia harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle, vaikka molempien työkyky olisi alentunut samanasteisesti. Työttömillä liki yhdeksän hakemusta kymmenestä hylätään. Työssä olevien työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään noin joka kolmas.
Lääkäreiden osaamisessa on vakavia puutteita, katsoo kuntoutuslääkäri Raija Kerätär. Lääkärin pitäisi ajatella vain ihmisen terveystilannetta ja hänen työkykyään, mutta samaan aikaan lääkäri tiedostaa terveydenhuollon rajalliset voimavarat.
Lääkäri saattaa tietämättäänkin arvottaa yhtälöä, missä tekijöinä ovat vähät resurssit ja työttömän terveyspalvelut tai kuntoutus.
Tarpeiden vähättelyä
Heikossa asemassa olevat ovat Kerättären mukaan väheksyttyä joukkoa. Osa lääkäreistä suhtautuu työttömiin asenteellisesti.
Työttömiä pidetään työtä vieroksuvina ja heidän tarpeitaan vähätellään. Esimerkiksi diabetes ja kehitysvammat jäävät huomaamatta. Lyhyiksi jääneitä työsuhteita tai keskeytynyttä koulutusta saatetaan pitää työttömän omana syynä, laiskuutena, vaikka syynä olisi todellisuudessa psykososiaalinen sairaus, jota voisi hoitaa muun muassa lääkityksellä.
Työttömän terveydentilan huolellinen arviointi olisi tärkeää senkin takia, että työttömät käyvät terveydenhuollon vastaanotoilla selvästi vähemmän kuin työssä olevat. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä harvemmin lääkäriin turvaudutaan. Syyllisyys, häpeä ja omillaan pärjäämisen kulttuuri saavat ihmisen välttämään lääkäriä.
Osaamisessa puutteita
Työttömän työkyvyn arviointia pidetään ongelmallisena. Näin vastaa yli puolet yleislääketieteeseen erikoistuneista lääkäreistä.
Tutkimuksen mukaan etenkin moniongelmaisten työttömien kohdalla hoitavan lääkärin johtopäätökset ovat epäselviä ja lääketieteen logiikassa on usein puutteita.
Kelassa työkyvyttömyyseläkehakemuksista arvioita antavat kertovat, että noin joka kolmannessa tapauksessa jää epäily, että työkyvyn arviointia ei ole tehty asianmukaisesti tai moniammatillista tai monialaista tietoa ei ole käytetty. Nämä hakemukset hylätään.
Sairauksia tunnistamatta
Pitkäaikaistyöttömien työkyvyn heikkenemistä ei Kerättären mukaan tunnisteta riittävästi.
Pitkäaikaistyöttömillä on hänen mukaansa tunnistamattomina paljon persoonallisuushäiriöitä, neuropsykiatrisia häiriöitä ja päihderiippuvuutta. Lisäksi joukossa on monisairaita ja kroonisia kipupotilaita. Osa henkilöistä ei tunnista itse ongelmia toimintakyvyssään.
Kerätär huomauttaa, että terveydenhuoltopalveluissa odotetaan, että asiakas hakeutuu pyytämään palveluja. Asiakkaan oletetaan tietävän palveluista ja olevan riittävän toimintakykyinen.
Jollei pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten ongelmia terveydenhuollossa tunnisteta ja niitä korjata, työllisyysasteen nosto ei Kerättären mukaan onnistu.
Vain joka kymmenes palaa töihin
Vain joka kymmenes pitkään työttömänä olleista palaa vakaalle työuralle. Yhtenä syynä on, että työttömät eivät ole järjestelmällisen terveydenhuollon piirissä.
Työttömyys lisää selvityksen mukaan ihmisen sairastavuutta. Pitkäaikaistyöttömillä on ahdistusta, masennusta, aivoverenkiertohäiriöitä ja sydän- ja verisuonisairauksia enemmän kuin työssä olevilla. Kolmasosalle yli kaksi vuotta työttömänä olleista kehittyy vakavia työkykyongelmia.
Kerätär ja johtaja Tuija Oivo selvittivät viime vuonna työministeriön toimeksiannosta työttömien ja osatyökykyisten terveystilannetta. Raportti Osatyökykyisten reitit työllisyyteen valmistui marraskuussa. Kerätär puhui pitkäaikaistyöttömien terveysongelmista tammikuussa Lääkäripäivillä.