Lehtikuva/Emmi Korhonen

Hyödyntäminen Keski-Euroopan kuljetusketjussa edellyttäisi ensin pääradan kunnostamista.

Suomen ja Norjan välinen Jäämeren rata ei olisi kannattava, katsoo maanantaina työnsä päättänyt selvitysryhmä. Loppuraportissaanse ei esitä jatkotoimenpiteitä hankkeen edistämiseksi tällä erää.

Hanke ei olisi taloudellisesti kannattava minkään selvityksessä tarkastellun rahoitusmallin mukaan. Vuotuisen kuljetusvolyymin tulisi olla 2,5 miljoonan tonnin luokkaa, jotta vuosittaiset ylläpitokustannukset saataisiin katettua. Tällaista kuljetusmäärää ei selvityksen mukaan voida nyt olemassa olevien tietojen perusteella pitää realistisena ilman merkittäviä muutoksia alueen elinkeinotoiminnassa tai eri liikennemuotojen kustannuksissa.

Työryhmän selvityksessä keskityttiin mahdollisiin rahoitusmalleihin, suunnittelu- ja lupamenettelyihin sekä ympäristö- ja saamelaiskysymyksiin.

Päätöstä radan toteuttamisesta tai ratalinjauksen valitsemisesta ei ole Suomessa tai Norjassa tehty. Suunnittelun aloittaminen edellyttäisi, että molemmissa maissa tehtäisiin poliittinen päätös hankkeen toteuttamisesta.

Nyt valmistunut raportti on esiselvitys Rovaniemi–Kirkkoniemi -ratalinjauksesta.

ILMOITUS

Jäämeren rata yhdistäisi Lapin vahvemmin laajempaan arktiseen alueeseen. Matkailutuloilla ei radan rakentamista kuitenkaan rahoitettaisi, eikä matkailu ole riittävä peruste ratahankkeelle, selvitysryhmä totesi.

Jäämeren radan täysimääräinen hyödyntäminen kuljetusketjuna Keski-Eurooppaan saakka puolestaan edellyttäisi ennen kaikkea Suomen pääradan kapasiteetin lisäämistä erityisesti sen vilkkaimmin liikennöidyllä osuudella Helsinki–Tampere.

Saamelaisten asema huomioon

Selvityksen mukaan Jäämeren radalla olisi moninaisia vaikutuksia ympäristöön ja saamelaisiin. Yleisesti on tiedossa pohjoisen luonnon herkkyys ja ainutlaatuisuus, joka vaatii erityishuomiota.

Jos hanketta päätettäisiin edistää, on alkuperäiskansa saamelaisten osallistuminen varmistettava, ettei peruuttamattomasti vahingoiteta heidän kulttuuriaan tai elinkeinojaan, työryhmä toteaa.

Oleellista on, että saamelaiset, poronhoitajat ja muut tahot, joihin ratahanke vaikuttaisi, osallistuisivat suunnitteluprosessiin alusta alkaen.