Näin teimme kyselyn

Kansan Uutiset lähetti vasemmistoliiton piirien toiminnanjohtajien kautta viiden kysymyksen kyselyn kaikille tiedossa olleille puolueen eduskuntavaaliehdokkaille joulukuun puolivälissä. Kyselystä muistutettiin vielä kaksi kertaa ja lopulta vastausaikaa oli tammikuun puoliväliin.

Tässä kysymykset:

Mikä on tärkein vaaliteemasi? Miksi?

Mitkä ovat vasemmistoliiton vahvuudet eduskuntavaaleihin mentäessä? Entä heikkoudet?

Kuka tai mikä on poliittinen esikuvasi?

Miten rahoitat vaalikampanjasi ja minkä suuruinen on budjettisi?

Millä reunaehdoilla vasemmistoliitto voisi mennä seuraavaan hallitukseen?

Vastauksia tuli 85 ja niistä koostunut merkkimäärä oli runsaat 200 000.

Kansan Uutiset julkaisee verkossa jutun jokaisesta kysymyksestä erikseen.

Kansan Uutiset kysyi vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkailta heidän poliittisia esikuviaan. 55 nimeä mainittiin.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on puolueen eduskuntavaaliehdokkaiden poliittinen esikuva numero yksi. Kansan Uutisten kyselyyn vastanneita 85 ehdokkaasta 19 mainitsi hänet esikuvakseen, innoittajakseen tai muuten vaan ihailtavaksi henkilöksi politiikassa. Vastaajissa oli tasaisesti nuoria ja iäkkäämpiä, miehiä ja naisia.

– Olen true fanboy, Henri Ramberg (Lapin vaalipiiri) paljastaa.

– Siirryin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa vihreiden kannattajasta vasemmiston äänestäjäksi tavattuani Li Anderssonin vaalikadulla, Emma Lindqvist (Varsinais-Suomi) toteaa.

– Vahva nainen, joka tuo selkeästi esille asioiden oikean laidan ja osaa kertoa asiat ymmärrettävästi, Carina Läntinen (Oulu) sanoo.

– Hän on äärimmäisen älykäs ja hyvä puhumaan. Hän menee asia edellä. Hän ei näytä vetävän mistään hernettä nenään. Hän on kannustava ja tehokas, Heidi Haataja (Oulu) arvioi.

– Li Andersson pitäytyy keskusteluissa tiukasti faktoissa ja tekee hyvän taustatyön oman työnsä tueksi. Hän ei sorru vihollisten luomiseen tai katteettomaan populismiin, mikä on piristävää poliittisessa toiminnassa, kirjoittaa Antti Astikainen (Kaakkois-Suomi).

”Suomen viisain mies”

Kakkosena oli Tarja Halonen seitsemällä maininnalla

– Hän toimi hienosti koko kansan presidenttinä ja myös arvojohtajana, Satu Kosola (Pirkanmaa) kirjoittaa.

Kuudella maininnalla kolmanneksi nousi Claes Andersson.

– Suomen viisain mies, Kai Muukkonen (Pirkanmaa) sanoo Anderssonista.

– Claes Anderson on onnistunut yhdistämään elämässään politiikan, työn mielenterveysalalla, luovan kirjoittamisen ja musiikin, eli juuri ne palikat, jotka minullekin ovat tärkeitä, sanoo Anna Vuorjoki (Helsinki).

Viisi mainintaa sai Ele Alenius.

–Asiallinen ja rauhallinen tulevaisuusajattelija, Anne Huotari (Oulu) kirjoittaa.

Nelson Mandela mainittiin neljä kertaa.

– Hän toimi elämänsä loppuun asti asioiden muuttamiseksi paremmaksi, toteaa Sami Säynevirta (Uusimaa).

Kalevi Kivistö, Outi Ojala ja Aino-Kaisa Pekonen saivat kolme mainintaa.

– Kivistö on aivan poikkeuksellinen kyky yhdistää suoraselkäisyys ja tinkimättömyys kuitenkin aina hankalassakin paikassa toisten ystävälliseen ja kunnioittavaan suhtautumiseen. Sitä pidän esikuvanani, Jaana Wessman (Uusimaa) kuvailee

– Aino-Kaisa on helposti lähestyttävä kansanedustaja, joka tekee työtä täydellä sydämellä, arvioi Kati Tervo (Lappi).

– Outi opetti miten seistä vahvana omien arvojensa takana mutta samalla kyetä rakentavaan yhteistyöhön muiden kanssa yli puoluerajojen, Silvia Modig (Helsinki) kirjoittaa.

”Teki minuun vaikutuksen jo alakouluikäisenä!”

Kaksi kertaa mainittiin yhdeksän henkilöä: Jane Addams, Martti Korhonen, Mahatma Gandhi, Yrjö Kallinen, John F. Kennedy, Martin Luther King, Sini Saarela, Eetu Salin ja Äiti Teresa.

– Eetu Salin oli ensimmäinen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon todellinen agitaattori, asialleen omistautunut. Mummolassani Pyhtään Purolassa oli seinällä Eetu Salinin kipsikuva, muistan sen jo lapsuuden ajoilta, Petri Pekkola (Kaakkois-Suomi) muistelee.

– Yrjö Kallisen poliittisen työn ytimessä oli ihmisen henkinen kehitys, elämän tarkoituksen pohtiminen ja kokonaisvaltaisen ymmärryksen tavoittelu, sanoo Iikka Nikkinen, Pirkanmaa.

– Aktivisteista Sini Saarela on onnistunut nostamaan arktisia kysymyksiä kaikkien tietoisuuteen, Antti Saarelainen (Savo-Karjala) kehuu.

– Ensimmäinen poliitikko, jonka muistan ja henkilö joka teki minuun jo alakouluikäisenä suuren vaikutuksen oli Martti Korhonen, Markku Eilola-Jokivirta (Oulu) kertoo.

– Jane Addams nosti vahvasti esiin sosiaalisten ongelmien syiden tulkinnan yhteiskunnan rakenteellisina kysymyksinä ja asetti tavoitteekseen muutoksen aikaansaamisen ihmisten elinolosuhteissa, Tiina Outila (Lappi) sanoo.

”Näin teininä TV:ssa Aarne Saarisen”

Yhden maininnan sai kaikkiaan 37 henkilöä. He ovat Tapio Ailasmaa, Paavo Arhinmäki, Jello Biafra, Minna Canth, Fidel Castro, Jeremy Corbyn, Alexandria Ocasio Cortez, Paolo Freire, Johan Galtung, Che Guevara, Paavo Järvensivu, Jouko Kajanoja, Urho Kekkonen, Pentti Kirkkola, Risto Koskinen, Hertta Kuusinen, Annika Lapintie, Rosa Luxemburg, Angela Merkel, Leila Mäkinen, Andrés Manuel López Obrador, Emmeline Panhurst, Kati Peltola, Taija Roiha, Bertrand Russel, Aarne Saarinen, Hanna Sarkkinen, Bernie Sanders, Esko Seppänen, Jóhanna Sigurðardóttir, Joe Strummer, Vappu Taipale, Esko-Juhani Tennilä, Pentti Tiusanen, Liisa Tuovinen, Kerttu Vainio ja Giánis Varoufákis.

– Hertta Kuusinen tinkimättömänä naisena vei sosiaalisia uudistuksia eteenpäin, Anne Huotari kuvailee.

– Näin teininä TV:sta Aarne Saarista koskevan dokumentin, josta minulle piirtyi kuva työväen ihmisestä, joka koki sodan kauhut ja sen jälkeen rakensi yhteistyössä maata työntekijöiden puolesta ja laittoi itsensä likoon pragmaattisesti. En voi kuin arvostaa, Olli Kohonen, (Oulu) kirjoittaa.

– Esko-Juhani Tennilä. Reilu ja rehti kansanmies. Itse pyrin toimimaan samaan tyyliin, kuvailee Risto Mykkänen (Kaakkois-Suomi).

– Politiikan ruohonjuuritason työssä edesmennyt kotkalainen kansanedustaja Pentti Tiusanen oli omaa luokkaansa, josta nuoren polven on syytä ottaa mallia, arvioi Joona Mielonen (Kaakkois-Suomi).

– Harjavaltalainen Leila Mäkinen on poliittinen esikuvani. Hänellä oli aina aikaa ihmisille, samalla kun ompelukone kävi ahkerasti, Satakunnan Tarja Pitkänen sanoo.

 Annika Lapintie – taitava työ perustuslakivaliokunnassa sotekorruption vahtina, muistuttaa Lotta Laaksonen (Varsinais-Suomi).

”Olen politiikassa pappani ansiosta”

Moni mainitsi mummonsa ja äitinsä. Isä ja isoisäkin mainittiin.

– Äitini, rovasti Liisa Tuovinen, on minulle esimerkki siitä, miten taistellaan vähemmistöjen puolesta, Nanna Tuovinen kirjoittaa (Varsinais-Suomi).

Nykyisin ihailen jokaista nuorta, joka lähtee mukaan vaikuttamaan asioihin.

– Omat mummot ovat aina olleet esikuviani, vaikka eivät poliitikkoja ole olleetkaan. Sisukkaita, kovan elämän läpikäyneitä valoisia naisia, Merja Kyllönen (Oulu) sanoo.

– Omalta äidiltäni saamani ihmisarvon kunnioitus ja yksinkertaisesti sanottuna ihmisistä tykkääminen on sitä ihmisyyttä ja inhimillisyyttä, jolla haluan omaksua politiikan, Albana Mustafi (Lappi) arvioi.

– Olen politiikassa mukana oman pappani, Risto Koskisen, ansiosta, kirjoittaa Aino Akinyemi (Vaasa).

– Ihailen edesmenneen pappani sovittelevaa ja rauhallista tyyliä tehdä politiikkaa. Hän oli intohimoinen yhteiskunnan parantaja.

– Isäni, kunnallisneuvos Pentti Kirkkola, ajattelee aina pienen ihmisen kannalta asioita ja teoillaan vaikuttaa kaikkien kuntalaisten hyvinvointiin, kertoo Tarja Kirkkola-Helenius (Häme).

”Työtä tehdään yhdessä”

Vahvat naiset ja ylipäätään aktiiviset ihmiset ovat monien esikuvia. Lisäksi moni mainitsi useamman esikuvan.

– Ihailen erityisesti sellaisia naisia, jotka ovat olleet hankalinakin aikoina valmiita laittamaan itsensä likoon ja asettumaan valtavirtaa vastaan puolustaakseen omia arvojaan ja muita ihmisiä, kirjoittaa Laura Meriluoto (Savo-Karjala).

– Nykyisin ihailen jokaista nuorta, joka lähtee mukaan vaikuttamaan asioihin, Mari Ikonen (Lappi) kertoo.

– Ammattiliitossa pitkään töitä tehneenä olen kuitenkin nähnyt ay-ihmisiä, Suomessa ja ulkomailla, jotka panevat itsensä täysillä peliin ajamansa asian puolesta. Näitä ihmisiä arvostan, sanoo Kyösti Suokas (Helsinki).

– Mun poliittisia esikuvia ja inspiraation lähteitä ovat ne ihmiset, joiden kanssa saan tehdä yhdessä muutosta. Jotka näyttävät arvonsa teoissaan. Joista suurin osa ei ole tunnettuja ihmisiä, toteaa Mai Kivelä (Helsinki).

– Jokaisessa ajassa on tarvittu rohkeita ja edistyksellisiä ihmisiä ja sellaisten kanssa haluan ja pyrin toimimaan tässä ajassa, arvioi Mira-Veera Auer (Helsinki).

Useampi mainitsi myös, että politiikkaa tehdään yhdessä.

– Minulla ei varsinaisesti ole esikuvaa, koska koen, että työtä tehdään aina yhdessä ja kaikki ovat jonkun asian asiantuntijoita, Sara Pekonen, (Uusimaa) sanoo.

– Vasemmistossa hienoa on yhteisöllinen ajattelu, sen sijaan, että ajateltaisiin yhteiskunnan rakentuvan yksittäisten suurmiesten teoilla, Jussi Saramo (Uusimaa) jatkaa.

– Kun on pidempään ollut mukana politiikassa, on matkan varrella päässyt tutustumaan moneen poliittiseen toimijaan, niin omassa puolueessa kuin muissakin puolueissa, joilta on voinut oppia tärkeitä asioita, Birgitta Gran (Uusimaa) muistuttaa.

Suurin ryhmä olivat kuitenkin ne, jotka totesivat, että heillä ei ole poliittista esikuvaa.

Musiikki mainittiin kahdesti.

– Laulu Kansainvälinen inspiroi minua kovasti, ilmoittaa Marjut Pollari (Keski-Suomi).

– Vaikutteita ja kertomuksia olen imenyt itseeni musiikin muodossa mm Woody Guthrien protestilauluista, Palefacen riimeistä, Rage Against The Machinen riffittelystä ja Propagandhin punkista, toteaa Roy Pietilä (Vaasa).

Näin teimme kyselyn

Kansan Uutiset lähetti vasemmistoliiton piirien toiminnanjohtajien kautta viiden kysymyksen kyselyn kaikille tiedossa olleille puolueen eduskuntavaaliehdokkaille joulukuun puolivälissä. Kyselystä muistutettiin vielä kaksi kertaa ja lopulta vastausaikaa oli tammikuun puoliväliin.

Tässä kysymykset:

Mikä on tärkein vaaliteemasi? Miksi?

Mitkä ovat vasemmistoliiton vahvuudet eduskuntavaaleihin mentäessä? Entä heikkoudet?

Kuka tai mikä on poliittinen esikuvasi?

Miten rahoitat vaalikampanjasi ja minkä suuruinen on budjettisi?

Millä reunaehdoilla vasemmistoliitto voisi mennä seuraavaan hallitukseen?

Vastauksia tuli 85 ja niistä koostunut merkkimäärä oli runsaat 200 000.

Kansan Uutiset julkaisee verkossa jutun jokaisesta kysymyksestä erikseen.