Lehtikuva/Jussi Nukari

Perustulokokeilu pähkinänkuoressa

Perustulokokeiluun valittiin satunnaisotannalla 2 000 työtöntä. Osallistujat poimittiin Kelan työttömyysturvan saajista. Osallistumisesta ei voinut kieltäytyä. Perustulo, 560 euroa, oli verotonta eikä vähentänyt muiden etuuksien määrää. Summa vastasi Kelan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea.

Kokeilu kesti kaksi vuotta 2017-2018.

Tunne vaikuttamisen mahdollisuudesta, käsitys omasta hyvinvoinnista ja luottamus yhteiskuntaan lisääntyivät perustulokokeilun aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö raportoi ensimmäisistä, alustavista tuloksista.

Raportti kaksivuotisen perustulokokeilun työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksista luovutettiin sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle (ps) Helsingissä. Kela vastasi kokeilun toimeenpanosta.

Raportin mukaan perustulokokeiluun satunnaisotannalla valitut 2 000 Kelan työttömyyspäivärahaa saaneet eivät työllistyneet paremmin tai huonommin kuin muut Kelan työttömyyspäivärahalla olleet.

– Perustuloa saaneet kokivat vähemmän stressiä, joka on merkittävää hyvinvoinnille ja työllistymisedellytyksille. Myös usko omaan työllistymiseen oli suurempi, Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö kertoi kokeilun vaikutuksista.

ILMOITUS

Lisääntyneeseen hyvinvoinnin tunteeseen vaikutti muun muassa tieto varmasta toimeentulosta. Kokeilu takasi 560 euron kuukausitulon.

Perustulokokeilulla haluttiin vastauksia, kuinka monimutkaista ja jähmeää sosiaaliturvaa voidaan sujuvoittaa ja yksinkertaistaa. Raportin mukaan perustuloa saaneet kokivat byrokratiaa vähemmän.

Suomessa poliittiset puolueet ovat näin vaalien alla nostaneet esiin omia ”perustulomallejaan”, joista toiset ovat vastikkeellisia, toiset eivät.

”Pienimuotoinen ja vesitetty”

Suomen perustulokokeilu kesti kaksi vuotta. Se oli tutkimushankkeen tieteellisen johtajan, Turun yliopiston työelämäprofessori Olli Kankaan mukaan liian lyhyt aika. Muualla maailmassa vastaavien kokeilujen vaikutukset ovat alkaneet näkyä vasta toisen ja kolmannen vuoden aikana.

– Tavoitteena oli maailman paras kokeilu, mutta nyt siitä tuli pienimuotoinen ja vesitetty, Kangas kritisoi.

Suomen perustulokokeilu ei ole kansainvälisesti ainutlaatuinen. Muun muassa Keniassa on 13-vuotinen hanke. Perustuloa on kokeiltu myös Hollannissa ja Kanadassa. Yhteistä kokeiluihin osallistuneille on, että he ovat kokeneet hyvinvointinsa kohentuneen.

Hyvinvointi tärkeää työnhakijalle

Ylikännön mukaan hyvinvointi on keskeistä työnhaun kannalta. Stressaantunut ja huonosti voiva työtön työnhakija on avoimilla työmarkkinoilla heikommassa asemassa kuin hyvinvoiva.

Tutkijoiden mukaan työllistyminen ei välttämättä olekaan korkein tavoite yhteiskunnassa, vaan yksi tekijä kansalaisten hyvinvoinnin rakentajana.

Lopulliset tulokset kokeilun vaikutuksista saadaan ensi keväänä. Silloin selviää, miten esimerkiksi hallituksen aktiivimalli vaikutti perustulon saajien talouteen vuonna 2018.

Perustulokokeilu pähkinänkuoressa

Perustulokokeiluun valittiin satunnaisotannalla 2 000 työtöntä. Osallistujat poimittiin Kelan työttömyysturvan saajista. Osallistumisesta ei voinut kieltäytyä. Perustulo, 560 euroa, oli verotonta eikä vähentänyt muiden etuuksien määrää. Summa vastasi Kelan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea.

Kokeilu kesti kaksi vuotta 2017-2018.