Leena Valkonen

Työttömien Keskusjärjestö julkisti perjantaina työllisyysohjelmansa vuosille 2019-2023. Siinä vaaditaan työmarkkinatukeen 300 euron korotusta. Järjestö esittää myös työtakuun käyttöönottoa.

Työllisyysohjelma pitää sisällään mittavan listan työttömien toimeentuloon, työllisyyspalveluihin, koulutusmahdollisuuksiin ja terveydenhoitoon liittyviä esityksiä.

Niistä keskeisimmiksi järjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski ja puheenjohtaja Irma Hirsjärvi nostavat perusturvan korotusesityksen lisäksi työllisyyspalvelujen aikaistamisen, aktiivimallin lopettamisen, valtakunnallisen työkykyohjelman ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden turvaamisen kaikille lapsille.

Kärkitavoitteisiin kuuluu lisäksi työllistämistoimintaa tekevien yhdistysten ja säätiöiden taloudellisten resurssien turvaaminen.

Aktiivimalli on Hirsjärven mukaan lopetettava välittömästi, koska se aiheuttaa työttömälle ongelmatilanteita, joihin hän ei voi itse vaikuttaa.

– Väärien päätösten, joita tulee paljon, käsittely kestää pitkään. Kelan päätökset perustuvat usein virheellisiin tulkintoihin joiden seurauksena työtön voi tipahtaa jopa kokonaan pois perustulolta.

ILMOITUS

Työllisyyspalveluja aikaistettava

Työttömien etujärjestö tavoittelee ohjelmakaudella sitä, että kaikkien kansalaisten oikeus työhön turvataan työtakuulla. Se tarkoittaa, että julkisen sektorin tulisi järjestää mahdollisuus kokoaikaiseen työhön henkilölle, joka on ollut työttömänä 12 kuukautta kahden vuoden mittaisella tarkastelujaksolla.

Palkkatukea on Työttömien Keskusjärjestön mukaan aikaistettava niin, että yleinen 50 prosentin palkkatuki on mahdollista jo 9 kuukauden jälkeen kun kyseessä on kahden vuoden tarkastelujakso.

Yhdistyksille ja yhteisöille tarkoitettu kokoaikainen sadan prosentin palkkatuki tulisi olla mahdollinen 12 kuukauden työttömyyden jälkeen kahden vuoden tarkastelujaksossa.

Nuorten pitäisi saada oikeus palkkatyöhön tai opiskeluun jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.

Resursseja lisää työllisyyspalveluihin

Työllisyysasteen nostaminen nykyisestä ei Työttömien Keskusjärjestön mukaan onnistu ilman työllisyyspalveluihin tarkoitettujen määrärahoja tuntuvaa lisäämistä.

– Sen energian, joka nyt on laitettu aktiivimalliin, voisi laittaa työllisyyspalvelujen resursseihin, sanoo Hirsjärvi.

Työttömyysohjelmassa nostetaan esiin myös työttömien terveyspalvelut. Tällä hetkellä työttömät eivät ole järjestön mukaan tasa-arvoisia terveyspalvelujen suhteen. Lakisääteiset työttömien terveystarkastukset pitää saada joka kuntaan ja jatkohoitojen tulee olla työttömille maksuttomia.

Työttömän työ- ja toimintakyky pitäisi järjestön mukaan selvittää siinä vaiheessa kun työttömyyttä on estänyt 12 kuukautta. Tätä varten tarvitaan kansallinen työkykykoulutusohjelma lääkäreille ja alan opiskelijoille.

Työllisyysohjelmassa on varsin kattavasti pohdittu kaikkia niitä asioita, jotka tällä hetkellä vaikeuttavat työttömien elämää. Näihin on sitten ohjelmassa esitetty ratkaisuja.

Yksi tärkeä toimeentuloon ja työllistymiseen liittyvä esitys koskee pikavippejä. Niiden korot ja perittävät erilliset maksut tulisi järjestön mukaan kohtuullistaa lailla.

Ohjelmassa nostetaan esille myös luottamustehtävät ja vapaaehtoistoiminta. Niistä maksettavat korvaukset eivät saa järjestön mukaan leikata työttömien tukia.