Liisa Valonen

Pääministeripuolueen värillä on eduskuntavaalien jälkeen väliä suhtautumisessa VM:n asettamaan sopeuttamispaineeseen.

Kansan Uutiset kysyi STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin arviota kahden ennakkosuosikiksi nousseen pääministeripuolueen mahdollisesta suhtautumisesta valtiovarainministeriön eilen julkistamaan kahden miljardin säästötavoitteeseen.

Miten Sund arvioi SDP:n ja kokoomuksen suhtautuvan pääministeripuolueena VM:n kahden miljardin sopeutustavoitteeseen vaalien jälkeen, jos puolue pääsee vetämään hallitusneuvotteluja.

Sundin mukaan on selvää, että menokurin tärkeyttä painottava kokoomus leikkaisi enemmän kuin SDP.

VM ”politikoi” hieman vähemmän kuin viime eduskuntavaalien alla.

– Molemmat kuitenkin reagoivat jotenkin kahden miljardin julkisen talouden kuromisen haasteeseen. Demarit tulevat painottamaan verokeinoja, kuten listaamattomien osakeyhtiöiden osakkeiden verohelpotuksen lieventäminen. Kokoomuksen johdolla painopiste on menojen leikkauksissa.

Vaalitaktiikkaa vai aitoa pehmentymistä?

Sundilta kysyttiin myös, että ollaanko vaalien alla kokoomuksessa ja keskustassa toisella linjalla kuin mahdollisesti vaalien jälkeen. Kokoomushan vannoo menokurin nimeen, mutta sekään ei esitä leikkauslistoja.

ILMOITUS

– Olen havainnut varsinkin keskustassa talouspoliittisen linjan ”pehmentymistä”. Hieman ehkä myös kokoomuksessa. Kuinka paljon tämä perustuu faktoihin – esimerkiksi työllisyysaste on korkea – ja kuinka paljon siinä on vaalitaktiikkaa. Tämä on epäselvää, toteaa Sund.

Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla valtiovarainministeriön virkamiehet lukivat madonluvut, kuten nytkin. Tuolloin kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta olivat leikkausten kannalla.

Sundin mukaan VM:n linjaus on nyt olennaisesti erilainen kuin neljä vuotta sitten.

– Silloin leikkaustarpeeksi mainittiin kuusi miljardia euroa ja nyt kaksi miljardia euroa. Lisäksi VM nyt mainitsee myös veronkorotusten mahdollisuuden. Ääritulkintana voisi olla, ettei VM nyt esitä varsinaisia menoleikkauksia lainkaan.

Tätä Sund pitää liian optimistisena tulkintana. Kaksi miljardia euroa on kaikista julkisen sektorin menoista noin kaksi prosenttia neljälle vuodelle.

Taustalla on hieman toisenlainen taloustilanne

Eilen esitelty VM:n sopeuttamislinja on vähemmän konkreettinen kuin neljä vuotta sitten julkaistu linjapaperi.

– Eli VM ”politikoi” hieman vähemmän, tiivistää Sund.

VM:n linjapapereita on arvosteltu astumisesta poliitikkojen tontille. Viime eduskuntavaalien alla VM:n virkamiehet loivat keskustelun agendaa myös medialle, joka tarttui hanakasti säästölistoihin.

Sund arvioi VM:n linjausten vaikuttavan kevään eduskuntavaalikeskusteluihin, mutta ehkä vähemmän kuin aiemmin.

– Syynä on osittain se, etteivät linjaukset ole erityisen dramaattisia. Toinen syy on se, että erittäin paljon raportin 200 sivusta on käytetty kehittämistoimien, esimerkiksi digitalisaation hyödyntämisen esittelyyn.

Rätinkejä voi tulkita luovasti

Sund muistuttaa, että VM esittää, että työllisyyden parantamisesta huolimatta julkisen talouden tasapainoa pitää korjata kahdella miljardilla. Toinen kaksi miljardia saadaan kasaan työllisyystoimilla.

– Minusta oikeudenmukaisuuden kannalta olisi oikein, että työllisyysasteen korjaavaa vaikutusta kasvatettaisiin, jolloin leikkauksilta/veronkorotuksilta voitaisiin välttyä kokonaan.

VM on laskenut, että 75 prosentin työllisyysasteella saadaan kahden miljardin verran tasapainotettua julkista sektoria.

– Jos ajatuksena on, että toinenkin kaksi miljardia saataisiin kasaan työllisyysasteen nostolla, niin sen pitäisi olla noin 78 prosentin tasolla.

– Se on erittäin vaikea saavuttaa hiipuvassa suhdanteessa, Sund toteaa.

Hän kehottaakin puolueita käyttämään luovuutta tutkiessaan linjauksia: VM:n rätinkejä ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti huomioon.