Katrín Jakobsdóttir
Syntynyt 1. 2. 1976.
Kansanedustaja vuodesta 2007.
Opetusministeri 2009–2013.
Vihreän vasemmiston puheenjohtaja vuodesta 2013.
Pääministeri 30. 11. 2017 lähtien.
Vihreä vasemmisto
Nimi islanniksi Vinstri Græn (VG).
Perustettu vuonna 1999.
Kannatus viime vaaleissa 16,9 %.
Parlamenttipaikat 11/63.
Kuuluu Suomen vasemmistoliiton tavoin Pohjoismaiden vihreän vasemmiston liittoon.
Islannin vihreä vasemmisto -puoluetta johtava Katrín Jakobsdóttir on erikoistapaus maailman pääministerien joukossa: punavihreä feministi. Mutta erikoinen on hänen hallituksensa kokoonpanokin.
Vihreän vasemmiston (VG) lisäksi hallituksessa istuvat perinteinen suuri konservatiivinen puolue itsenäisyyspuolue sekä keskustaoikeistolainen edistyspuolue.
Eikä Katrínin (Islannissa ihmisistä käytetään etunimiä, koska toinen nimi ei ole sukunimi, vaan isännimi) puolue edes ole hallituksen suurin. Itsenäisyyspuolue sai lokakuussa 2017 pidetyissä vaaleissa 16 paikkaa 63-paikkaiseen parlamenttiin, vihreä vasemmisto 11 ja edistyspuolue 8.
Katrín myöntää, että hallituksen koostumus on sekä ristiriitaisia tunteita aiheuttava että hyvin epätavallinen.
– Mutta myös ajat Islannissa ovat olleet hyvin epätavallisia. On ollut talouskriisi ja poliittista epävakautta. Parlamentissa on kahdeksan puoluetta, enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Epävakautta kuvaa se, että vuonna 2007 ensimmäistä kertaa parlamenttiin valittu Katrín kävi toissa vuonna jo viidennet parlamenttivaalinsa.
Hallitusratkaisu ei ollut helppo
Katrínin mukaan hallitusratkaisu oli vihreälle vasemmistolle vaikeampi kuin itsenäisyyspuolueelle. Hän sanoo, että puolue teki päätöksen hyvin pragmaattisesti, siltä pohjalta, jolla uskottiin olevan mahdollisuuksia saada tuloksia.
– Pääviestimme vaaleissa oli, että nyt on aika rakentaa julkista infrastruktuuria eli terveydenhoitoa, liikennettä ja koulutusta. Hallitus on ollut virassa 14 kuukautta, ja olemme saaneet läpi joitakin asioita, joista olen hyvin ylpeä.
Katrín mainitsee ilmastosuunnitelman, terveydenhoidon kehittämisen sekä asuntosuunnitelman, jonka painopiste on vahvasti sosiaalisessa asumisessa.
Toki hallitusyhteistyö on vaatinut kompromissejakin.
– Minulta kysytään usein, miten Natoa vastustava puolue voi olla Naton jäsenmaan hallituksessa. Mutta me olemme Islannissa ainoa puolue, joka vastustaa Natoa. Jos emme olisi valmiita kompromissiin siitä, meillä ei koskaan olisi asiaa hallitukseen.
Vihreä vasemmisto on ollut kerran aikaisemmin hallituksessa, silloin sosiaalidemokraattien kanssa, mikä oli puolueelle helpompaa.
Gallupien mukaan vihreä vasemmisto on nykyisellä hallituskaudella menettänyt muutaman prosenttiyksikön kannatuksestaan, ja sosiaalidemokraatit ovat kirineet jälleen ohi.
– Kun gallupkannatus on yhä yli 11 prosenttia, se on puolueemme historiassa ihan hyvin. En ole kovin huolissani, tämä on pitkän matkan juoksua. Puolueesta on lähtenyt ihmisiä ja uusia on liittynyt.
Katrín muistuttaa, että Islannissa ei ole Ruotsin, Tanskan ja Norjan tavoin blokkipolitiikkaa, vaan hallitukset ovat koalitioita niin kuin Suomessakin.
– Minusta on itsenäisyyden merkki, että pystyimme sanomaan lähtevämme tähän hallitukseen ja johtavamme sitä. Tämä on stressitesti puolueelle.
Terveydenhoito tärkein äänestäjille
Minkälainen stressitesti pääministerin tehtävä on ollut 42-vuotiaalle Katrínille?
– Olin opetus- ja kulttuuriministerinä talouskriisin aikana vuosien 2009–2013 hallituksessa. Se oli hyvin kovaa aikaa. Jouduin tekemään leikkauksia sektoreilta, joita olisin halunnut rakentaa. Kädet olivat koko ajan sidotut.
– Johdan hallitusta, joka on hyvin epätavallinen ja minua arvostellaan siitä. Mutta ainakin mieheni sanoo, ettei tämä ole niin kovaa kuin edellisellä kerralla. Ehkä olemme kasvaneet lujemmiksi tai sitten yhteiskunnassa on tasapainoisempi tilanne. Uskon, että siitäkin on kysymys.
Katrín kertoo, että viime vaaleissa terveydenhoito oli äänestäjille tärkein asia. Nykyhallituksessa terveysministerin salkku on vihreän vasemmiston Svandís Svavarsdóttirilla.
Talouskriisin aikainen ministerikausi tuntui kovemmalta.
Katrínin mukaan ykkössijalla on nyt perusterveydenhoidon parantaminen.
– Tavoitteena on sekä palvelujen parempi saavutettavuus että kustannusten alentaminen pitkällä aikavälillä. Islannissa kustannukset ovat korkeampia kuin muissa Pohjoismaissa.
350 000 asukkaan Islannissa ei ole yksityisiä sairaaloita. Tämän vuoden budjettiin on otettu kolmannen julkisen palvelun sairaalan rakentaminen maahan.
– Lisäksi pitää parantaa mielenterveyshoitoa. Sillä ei ole ollut sellaista painoarvoa, mikä pitäisi. Islannissa käytetään masennuksen ja ahdistuksen hoitamiseen enemmän lääkkeitä kuin monissa muissa maissa, ja niiden käyttö on lisääntynyt.
Ilmastosuunnitelma ja valaanpyynti
Katrín osallistui viime viikolla Pohjoismaiden ilmastokokoukseen Helsingissä. Hän kuvaa Islannin hallituksen viime syyskuussa hyväksymää ilmastosuunnitelmaa kunnianhimoiseksi.
– Ensimmäisessä vaiheessa keskitymme liikenteen päästöjen vähentämiseen. Fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen maahantuonti ei ole enää sallittua vuoden 2030 jälkeen. Aiomme myös rakentaa infrastruktuurin sähköautoja varten.
Islantilaisista kaksi kolmasosaa asuu maan lounaisnurkassa, pääkaupunki Reykjavikissa ympäristöineen. Julkisen liikenteen kohentaminen tällä alueella kuuluu hallituksen prioriteetteihin.
– Aiomme myös lisätä hiilinieluja palauttamalla kosteikkoja sekä metsittämällä. Yksi esimerkki asian etenemisestä on tammikuussa lammastilallisten kanssa tehty sopimus, että osa valtion tuesta riippuu näistä toimista.
– Yhä useampi islantilainen tuntee, että ilmastotoimet ovat tärkeitä, ja jotain on tehtävä juuri nyt. Edistystäkin on saavutettu. Kalastuslaivasto on dramaattisesti vähentänyt päästöjään käyttämällä energiaa tehokkaammin uudella teknologialla.
Islanti on yksi kolmesta maasta maailmassa, joka harjoittaa kaupallista valaanpyyntiä. Tälle vuodelle Islannin viranomaiset ovat antaneet luvan 191 sillivalaan pyytämiselle. Viime vuonna lahtivalaiden pyytäminen keskeytettiin yhdeksi pyyntikaudeksi.
Vihreälle vasemmistolle kysymys valaanpyynnistä on hankala.
– Suhtaudun itse kriittisesti valaanpyyntiin.
– Tämä on ollut islantilaisille hyvin tunteisiin menevä asia. Monet ovat pitäneet sitä kysymyksenä suvereenisuudesta, oikeudesta käyttää luonnonvarojamme. Nyt yritämme arvioida, mikä on valaskantojen todellinen tilanne Islannin ympärillä, sanoo Katrin.
– Ilmapiiri on jonkin verran muuttunut. Vielä 1980-luvulla kaikki islantilaiset kannattivat valaanpyyntiä. Nyt on enemmän ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista. Kyllä tästä jonkin verran keskustellaan ja on huolestumista, mutta ei voi sanoa, että tämä olisi kuumimpia keskustelunaiheita Islannissa.
Talouskriisin jälkeinen elämä
Islannin talouskriisi oli pahimmillaan 2008–2011. Katrín sanoo, että moni asia on muuttunut sen jälkeen.
– Ollakseni rehellinen ajattelen, että kaikki hallitukset sen jälkeen ovat tehneet osansa ja reagoineet oikealla tavalla kriisiin.
Kriisiin jouduttaessa olivat sekä Islannin kotitaloudet, yritykset että paikallisyhteisöt raskaasti velkaantuneita.
– Tämä on nyt muuttunut ja ajattelutapa on hyvin erilainen.
– Suurin huoli on se, että kasvu on ehkä ollut liian nopeaa. Esimerkiksi viime vuonna se oli 7 prosenttia. Nyt kasvu on hidastumassa. Parasta olisi saada jonkinlainen tasapaino, hitaampi mutta vakaa kasvu.
Syyskuussa hyväksyttiin kunnianhimoinen ilmastosuunnitelma.
Turismi Islantiin on kasvanut rajusti, ja se on nyt suurin vientitulojen lähde. Seuraavina ovat kalastus ja alumiiniteollisuus.
– Olemme yhä resurssipohjainen yhteiskunta, energiaan ja kaloihin perustuva, ja turismikin perustuu luontoon.
Katrínin mukaan tärkeintä olisi saada monipuolisempi talous.
– Pitää ajatella taloutta toisella tavalla, ei vain kasvun näkökulmasta. Talouden olisi perustuttava enemmän tutkimukseen ja innovaatioihin, joihin monipuolisuus on sisään rakentunut, sanoo Katrín Jakobsdóttir.
Katrín Jakobsdóttir
Syntynyt 1. 2. 1976.
Kansanedustaja vuodesta 2007.
Opetusministeri 2009–2013.
Vihreän vasemmiston puheenjohtaja vuodesta 2013.
Pääministeri 30. 11. 2017 lähtien.
Vihreä vasemmisto
Nimi islanniksi Vinstri Græn (VG).
Perustettu vuonna 1999.
Kannatus viime vaaleissa 16,9 %.
Parlamenttipaikat 11/63.
Kuuluu Suomen vasemmistoliiton tavoin Pohjoismaiden vihreän vasemmiston liittoon.