Tulevan hallituksen pitää asettaa selvät rajat julkisia palveluita tuottavien yritysten toiminnalle, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii. Vaatimus on osa liiton hallitusohjelmatavoitteita, jotka julkaistiin tiistaina 29. tammikuuta.
– Julkisella sektorilla on jatkossakin oltava päävastuu esimerkiksi sote-palveluista. Yritykset voivat täydentää palveluita. Julkisilla palveluilla ei saa tahkota rajattomasti voittoa, koska ne maksetaan kokonaan yhteisillä verovaroilla, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine korostaa.
Kilpailutuksissa keskitytään liiaksi halvimpaan hintaan
Monet kunnat hankkivat jo nykyään paljon palveluita yrityksiltä, JHL muistuttaa. Yksityiset yritykset ovat mukana esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja vanhusten palveluissa. Palvelun tuottava yritys valitaan yleensä kilpailutuksella. Kilpailutuksissa keskitytään nykyään aivan liikaa halvimpaan hintaan. Jatkossa kilpailutuksen kriteereiksi pitää entistä useammin ottaa palvelun laatu ja kunnolliset työolot. Jotta tavoitteeseen päästään, pitää hallituksen muuttaa hankintalakia.
Opiskelu työn ohessa helpommaksi
Seuraavalla hallituskaudella pitää myös helpottaa työn ja opiskelun yhteensovittamista. Työntekijöille on tarjottava lisä- ja täydennyskoulutusta, jolla he voivat päivittää omaa ammattitaitoaan. Koulutukseen pitää myös pystyä osallistumaan joustavasti.
– Esimerkiksi lastenhoitajat tarvitsevat lähivuosina paljon koulutusta, koska huonosti valmisteltu varhaiskasvatuslaki uhkaa hävittää tuhansia lastenhoitajan työpaikkoja. Moni ammattitaitoinen hoitaja haluaa jatkaa työssään. Heidän on pystyttävä opiskelemaan ja käymään töissä yhtä aikaa.
Kuntien rahoitus kuntoon
Lisäksi kuntataloudesta on pidettävä huolta. Julkisen sektorin työntekijät ovat käytännössä maksaneet omasta pussistaan esimerkiksi kuntien menoja vuosina 2017–2019, koska epäreilu kilpailukykysopimus on leikannut työntekijöiden lomarahoja.
– Kikyn lomarahaleikkuri jää vuonna 2020 historiaan ja työmarkkinoilla palataan normaalitilaan. Valtion on hyvitettävä kunnille kokonaan kulut, jotka syntyvät lomarahojen palauttamisesta. Muuten riskinä on, että kunnat joutuvat heikentämään palveluitaan. Se ei ole kenenkään etu, Niemi-Laine muistuttaa.