Mielipidemittausten ykköspaikkaa pitävän SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin vaati puolueen vaalikampanjan avajaisissa lauantaina eriarvoistumisen pysäyttämistä ja kitkemistä. Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ilmoitti, että tänä keväänä käydään eriarvoisuusvaalit. Hän puhui lauantaina puoluevaltuuston kokouksessa sekä Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
Andersson kertoi kahdeksan kymmenestä suomalaisesta olevan huolissaan eriarvoistumisesta.
– Tänä keväänä käydään eriarvoisuusvaalit, joiden tavoite on pitää kaikki mukana tulevaisuuden yhteiskunnassa, hän toteaa.
Hallituksen pienituloisiin osuvien eriarvoistavien leikkausten lista on pitkä.
Ihmisiä askarruttavat lisäksi tuloerot, terveydenhoito ja vanhustyö. Andersson haluaa näitä teemoja myös vaalikeskusteluihin. Ne ovat jääneet vähälle huomiolle puheenjohtajatenteissä.
Sipilä hehkuttaa onnistumisia
Hallituksella on toinen ääni kellossa kuin opposition vasemmistopuolueilla. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) hehkutti sunnuntaina hallituksen onnistumista työllistämistavoitteessaan Pääministerin haastattelutunnilla Yle Radio Suomessa.
Hallitus asetti tavoitteeksi 72 prosentin työllisyystavoitteen tälle hallituskaudelle. Tavoite on toteutunut, ja jopa ylittynytkin. Keskustan lisäksi myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on nostanut työttömyysasteen tavoitteen 75 prosenttiin ensi kaudelle.
Hallitus voi kuitata osan onnistumisesta omaan piikkiinsä, mutta se ei voi peittää eriarvoistumista hyvällä työllisyyskehityksellä. Sipilä pyrkii kuittaamaan hallituksen epäonnistumiset työllisyysasteen nousulla.
Hallituksen pienituloisiin osuvien eriarvoistavien leikkausten lista on pitkä. Leikkaukset ovat kohdistuneet pääsääntöisesti sosiaaliturvaan sekä pienituloisiin palkansaajiin. Työllisyyden paraneminen ei kata leikkausten aiheuttamia vahinkoja.
Eriarvoistava politiikka kurittaa sairaita
Hallituksen tekemä leikkaus kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin pudotti monia etuuksia 0,85 prosentilla vuoden 2016 tasosta.
Leikkaus koskee muun muassa lapsilisiä, työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiopäivärahan perusosaa, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen vähimmäismääriä sekä kansaneläkettä ja takuueläkettä.
Hallituksen eriarvoistamispolitiikka on kohdistunut myös sairastaviin ihmisiin. Hallitus korotti pienituloisten ja eläkeläisten lääkkeiden omavastuuta 50 eurolla, joka lankeaa maksuun vuoden alussa. Samoin se on rajannut diabeteslääkkeiden korvauksia.
Myös sairausajan vuosilomaan omavastuupäivät muuttuivat, ja työntekijä sairastaa kuusi päivää ilman sairausajan palkkaa.
Aktiivimalli ja lomarahojen leikkaukset kohdistuvat epätasaisesti
Hallitus on hehkuttanut kiky-sopimuksen parantaneen työllisyyttä, mutta silläkin on eriarvoistavia seurauksia. Sopimuksella leikattiin julkisen puolen työntekijöiden lomakorvauksia, kun muiden työntekijöiden lomaetuudet säilyivät.
Kiky-sopimuksessa pidentyi myös työaika lisäkorvauksitta 24 tunnilla per vuosi. Hallitus on rajannut palkansaajan turvaa pidentämällä koeaikaa sekä lyhentämällä takaisinottovelvollisuutta.
Hallituksen aktiivimalli on koettu erityisen pahasti eriarvoistavana, sillä kaikilla työttömillä ei ole ollut edes teoriassa mahdollista täyttää aktiivimallin vaatimuksia.
Aktiivimallia vähäisemmällä huomiolla hallitus leikkasi työttömyyspäivärahan enimmäisaikaa 500 päivästä 400 päivään. Lyhyemmän eli alle vuotta töissä olleiden enimmäisaika lyheni 300 päivään. Yli 58-vuotiaat säilyttivät 500 päivää.