Kurdin kieliä on monta
Eteläkurdille ei ole vakiintunutta kirjoitusasua, koska sitä puhutaan eri valtioiden alueella eikä sen käyttöä tueta koulukielenä.
– Meilläkin asia jää piiloon, koska kielirekisteriin merkitään yleensä vain ”kurdi”. Joissain tapauksissa erotellaan ”sorani” ja ”kurmanji”, joista kumpikaan ei ole sama kuin eteläkurdi, yliopistonlehtori Maria Ahlholm Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta kertoo.
Hänen mukaansa ei yleisesti tiedetä, että eri kurdin kielten puhujat eivät ymmärrä toisiaan. Kurdi on oikeastaan kulttuurialueen nimi, samaan tapaan kuin ”anglosaksi”.
Sorania käytetään virallisena kielenä Irakin Kurdistanissa, ja sillä on näistä kolmesta paras asema. Sorania kirjoitetaan arabialaisella aakkostolla. Kurmanjilla on käytössä latinalainen, arabialainen ja kyrillinen aakkosto.
– Eteläkurdin aakkosto on joko iranilainen tai irakilainen, mutta pääasiassa kieli on vain puhuttu kotikieli, Ahlholm toteaa. UP/TT
Kaikki maahanmuuttajataustaiset perusopetuksen oppilaat eivät saa pätevää opetusta äidinkielessään. Vähemmistökielten opettajat ovat epäpäteviä tai sitten heitä ei ole saatavissa lainkaan, kerrotaan valtioneuvoston teettämässä, Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan toteuttamassa Koulujen monet kielet ja uskonnot -selvityksessä.
Vuonna 2017 perusopetuksessa oli runsaat 40 000 oppilasta, joiden äidinkieli ei ollut suomi eikä ruotsi. Heistä 60 prosenttia puhuu äidinkielenään venäjää, viroa, arabiaa tai somalia.
Esimerkiksi somalin-, swahilin-, arabian-, albanian-, kurdin- ja bosniankielisten alle 14-vuotiaiden on erittäin vaikea saada opetusta äidinkielessään.
Näitä kieliä osaavia päteviä opettajia ei välttämättä ole Suomessa lainkaan.
– On myös kieliä, joilla ei ole kirjoitusasua, professori Liisa Tainio toteaa. Hän on toinen selvitysjulkaisun toimittajista.
Tällainen kieli on esimerkiksi eteläkurdi.
Kaikkiaan Suomessa puhutaan 160:tä eri kieltä. Kotimaisia kieliä puhuu 5,1 miljoonaa, vieraita kieliä 373 000 kansalaista.
Koululaitoksen tavoitteena on, että jokainen oppilas oppisi joko suomen tai ruotsin kielen mutta saisi tukea myös oman äidinkielensä ja kulttuurinsa opinnoissa.
Tunnit oman koulun ulkopuolella
Alueelliset erot kielenopetuksen tarpeissa ovat hyvin suuret. Maahanmuuttajien määrä vaihtelee paikkakunnan koon ja alueen mukaan. Myös kuntien resurssit vaihtelevat. Itä- tai Pohjois-Suomen pienillä maaseutupaikkakunnilla on vähemmän maahanmuuttajia kuin suurissa keskuksissa.
Vähemmistökielten ja -uskontojen opetuksen käytännön järjestelyissä on ongelmia. Tunnit järjestetään tavallisimmin ennen tai jälkeen lapsen tai nuoren koulupäivän. Toisinaan opetus on järjestetty muualla kuin omassa koulussa. Joissakin kunnissa tarjotaan myös etäopetusta, joka ei opettajien mukaan kuitenkaan ole yhtä laadukasta kuin opetus samassa tilassa.
– Koko Suomessa tunnistetaan, että monikielistyminen ja -kulttuuristuminen on tulevaisuuden arkipäivää, Tainio kertoo.
Selvityksessä kerrotaan, että kaikilla koulutusasteilla halutaan kehittää valmistavaa opetusta. Valmistavaa opetusta annetaan niille maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille, joilla ei ole riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa osallistuakseen normaaliin opetukseen. Myös valmistava opetus kärsii opettajapulasta. Lisäksi opettajien pätevyyden määrittelyssä on ongelmia.
– Ehdotamme, että valmistava opetus tulisi järjestää kunnissa osana kuntien omaa kehittämistyötä asiantuntevin voimin ja resurssein, Tainila toteaa.
Opettajankoulutuksessa kaivataan suomea tai ruotsia toisena kielenä opettavien vakinaistamista. Kunnat puolestaan toivovat riittäviä resursseja monikielisyyden järjestämiseen. Selvityksessä suositellaan, että kuntien välistä yhteistyötä tulee edistää ja tutkia mahdollisuuksia etä- ja verkko-opetukseen.
Kurdin kieliä on monta
Eteläkurdille ei ole vakiintunutta kirjoitusasua, koska sitä puhutaan eri valtioiden alueella eikä sen käyttöä tueta koulukielenä.
– Meilläkin asia jää piiloon, koska kielirekisteriin merkitään yleensä vain ”kurdi”. Joissain tapauksissa erotellaan ”sorani” ja ”kurmanji”, joista kumpikaan ei ole sama kuin eteläkurdi, yliopistonlehtori Maria Ahlholm Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta kertoo.
Hänen mukaansa ei yleisesti tiedetä, että eri kurdin kielten puhujat eivät ymmärrä toisiaan. Kurdi on oikeastaan kulttuurialueen nimi, samaan tapaan kuin ”anglosaksi”.
Sorania käytetään virallisena kielenä Irakin Kurdistanissa, ja sillä on näistä kolmesta paras asema. Sorania kirjoitetaan arabialaisella aakkostolla. Kurmanjilla on käytössä latinalainen, arabialainen ja kyrillinen aakkosto.
– Eteläkurdin aakkosto on joko iranilainen tai irakilainen, mutta pääasiassa kieli on vain puhuttu kotikieli, Ahlholm toteaa. UP/TT