Lehtikuva/Mikko Stig

Valtion luotetaan tulevan viime kädessä apuun, jos maakunta ajautuu ahdinkoon.

Verotusoikeuden puuttuminen voi heikentää merkittävästi maakuntien kannustimia tuotannon tehostamiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Näin arvioivat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat taustamateriaalissa, joka liittyy Talouspolitiikan arviointineuvoston keskiviikkona julkaisemaan raporttiin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on suunniteltu sote- ja maakuntauudistuksessa siirrettäväksi kunnilta maakunnille. Maakunnat saisivat rahoituksen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen kahdesta lähteestä: valtion myöntämänä budjettina ja palvelujen käyttäjien maksamista asiakasmaksuista.

Hallitus tavoittelee sote-palvelujen järjestämisen siirtämisellä säästöjä.

VATTin tutkijoiden mukaan rahoitusmalli, jossa maakunnilla ei ole verotusoikeutta, voi kuitenkin heikentää merkittävästi maakuntien kannustimia tuotannon tehostamiseen. He selittävät tätä hyvin todennäköisellä niin sanotun pehmeän budjettirajoitteen ongelmalla. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa valtio viime kädessä pelastaa taloudelliseen ahdinkoon joutuneet maakunnat tai myöntää niille lisärahoitusta.

Kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden sekä muista maista saatujen kokemusten valossa pehmeän budjettirajoitteen ongelma on erityisen relevantti terveyspalvelujen järjestämisen tapauksessa. Verotusoikeuden myöntäminen maakunnille todennäköisesti vähentäisi pehmeän budjettirajoitteen ongelmaa sekä kannustaisi maakuntia järjestämään sote-palvelut tehokkaammin tai kustannuksia säästäen, tutkijat arvioivat.