Erityisesti nuoret löytävät vaalikoneen suosituksesta ehdokkaansa, todetaan Tampereen yliopiston Vaalikoneet 2020 -tutkimuksessa.
Tähän mennessä saadut tutkimustulokset julkistettiin Päivälehden museossa Helsingissä maanantaina.
Tutkimuksessa perattiin kuuden eri median vaalikoneen käyttöä vuodentakaisen presidentinvaalin aikana sekä käytettiin kansallisen vaalitutkimuksen aineistoa. Vaalikoneet 2020 -tutkimus jatkuu vielä kevään, jolloin seurataan eduskuntavaalien aikaista vaalikoneiden käyttöä.
Vaalikoneiden käyttö on kasvanut vuodesta 2003 vuoteen 2015. Nuorista, alle 30-vuotiaista 15 prosenttia kertoi etsineensä sopivaa edustajaa nimenomaan vaalikoneesta. Vuonna 2015 osuus oli jo 42 prosenttia.
– Mitä enemmän ehdokkaita, sitä tärkeämmäksi vaalikoneet koetaan, yliopistonlehtori Sami Borg Tampereen yliopistosta toteaa.
Kansalaisen iästä riippuu, vaikuttaako vaalikoneista saatu tieto ehdokkaan valitsemiseen. Yli 64-vuotiaista 10 prosenttia kertoi vaalikoneen tuloksen vaikuttavan ehdokkaan valintaan. Alle 25-vuotiaista 54 prosenttia vastasi, että vaalikoneen tulos vaikutti ratkaisevasti siihen, ketä ehdokasta äänestäisi.
Niinistön kannattajat eivät tarvinneet vaalikonetta
Presidentinvaalit 2015 osoittivat, että vaalikoneilla ei ollut suurta merkitystä ehdokkaan valintaan. Tärkeimmät mediat ehdokkaan valinnassa olivat televisio, tilatut lehdet, iltapäivälehdet ja sosiaalinen media. Tämä oli Borgin mukaan luonnollista, sillä presidenttiehdokkaita oli alle 10.
– Joissakin vaalikoneissa Laura Huhtasaari (ps) nousi suositelluimmaksi ehdokkaaksi. Sauli Niinistö oli vähiten suositeltu ehdokas, Borg kertoo.
Hänen mukaansa on mahdollista, että Huhtasaaren kannattajia oli kehotettu osallistumaan vaalikonekyselyyn.
– Äänestäjät, jotka olivat äänestäneet Sauli Niinistöä jo ensimmäisellä kierroksella, todennäköisesti äänestivät häntä toisellakin kierroksella. Siksi Niinistön äänestäjät eivät tarvinneet vaalikonetta vahvistaakseen kantaansa, Borg selventää.
Suomi on edelläkävijä
Suomessa tehtiin internetissä käytettävä vaalikone ensimmäisen kerran vuonna 1996.
– Suomi on nettivaalikoneiden käytössä edelläkävijä, Borg toteaa.
Hän kertoo, että muissa maissa vaalikoneet eivät suinkaan ole median tuottamia, vaan akateemisia hankkeita, joissa puolueiden haastattelut on julkaistu verkossa.
– Suomessa sekä media että puolueet näkivät, että vaalikoneet ovat tärkeitä.
Koska jokaisessa vaalipiirissä on runsaasti ehdokkaita, vaalikoneet helpottavat heihin tutustumista. Lisäksi Suomessa netin käyttö on yleistä ja se on mahdollista kaikille.
Tutkimusten mukaan vaalikoneiden luotettavuus on ollut hyvää. Borgin mukaan vaalikoneisiin ei ole yritetty vaikuttaa tai niiden toimintaa häiritä.
Vaalikoneen vaikutuksesta äänestysinnokkuuteen tutkimus ei kerro.