Britannian työväenpuolue (labour) teki merkittävän suunnanmuutoksen, kun se myöhään maanantaina ilmoitti kannakseen, että parlamentin on voitava äänestää uuden brexit-kansanäänestyksen järjestämisestä.
Puolue ei suoraan sitoutunut kannattamaan kansanäänestyksen järjestämistä. Se kehotti Theresa Mayn hallitusta tuomaan parlamentille kaksi vaihtoehtoa, hallituksen brexit-suunnitelman tai kansanäänestyksen ”sellaisesta suunnitelmasta tai ehdotuksesta”, jota parlamentin enemmistö kannattaa.
Labour on laatinut oman vaihtoehtoisen brexit-suunnitelmansa, jossa Britannia pysyisi EU-eron jälkeenkin mukana EU:n tulliliitossa ja säilyttäisi osan sisämarkkinasuhteistaan. Kansalaisten oikeudet ja kuluttajansuoja harmonisoitaisiin EU:n kanssa.
Britannia ei yksipuolisesti voi päättää EU-eropäivän lykkäämisestä.
Työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn sanoi, että labourin ehdottamalla parlamenttiäänestyksellä saataisiin murrettua brexitin takalukko ja vältettäisiin sopimuksettomasta brexitistä aiheutuva kaaos.
Kansanäänestyskampanja
Työväenpuolue on brexit-kysymyksessä jakautunut. Osa siitä, mukaan lukien puheenjohtaja Corbyn, ei ole uudesta kansanäänestyksestä innostunut.
Corbynin päästrategia on ollut vaatimus ennenaikaisten vaalien järjestämisestä. Konservatiivihallitukseen kohdistuvasta tyytymättömyydestä huolimatta tämä vaihtoehto siirtyi viime viikolla askeleen epätodennäköisemmäksi, kun hallitus sai parlamentilta luottamuslauseen.
Osa työväenpuolueen kansanedustajista, mukana myös varjohallituksen ministereitä, on mukana People’s Vote -kampanjassa, joka haluaa toisen brexit-kansanäänestyksen. Kampanjan tavoitteena on, että uuden kansanäänestyksen kautta saataisiin koko brexit peruttua.
People’s Vote -kampanja ei pidä labourin vaihtoehtoista brexit-suunnitelmaa hyvänä, vaan vaatii edelleen kansanäänestystä.
Labourin 262 kansanedustajasta 71 antoi viime viikolla tukensa People’s Vote -kampanjalle sen jälkeen kun uusien vaalien mahdollisuus näytti kariutuvan.
Myös monet labourin paikallisosastot vaativat puoluetta kannattamaan uutta kansanäänestystä.
Rivit sekaisin
Toisaalta runsaan kymmenen labourin etupenkin kansanedustajan joukko varoitti viime viikolla, että he jättävät puolueen parlamenttiryhmän, jos puolue alkaa kannattaa uutta kansanäänestystä. He ovat vaalipiireistä, joissa vahva enemmistö kannatti EU:sta eroamista vuoden 2016 kansanäänestyksessä.
Gallupien mukaan puolue voi menettää äänestäjiä, otti se minkälaisen kannan tahansa. Jos se ryhtyy voimakkaasti ajamaan uutta kansanäänestystä, menee paikkoja brexit-henkisistä vaalipiireistä. Jos taas se ei tee sitä, uhkaa kannatuksen pudotus erityisesti nuorten äänestäjien keskuudessa sekä Skotlannissa, joka on vahvasti EU-henkinen.
Lohdutuksena labourille konservatiivien rivit ovat vielä paljon pahemmin sekaisin, ja heidän keskuudessaan vallitsee suoranainen sisällissota.
Parlamenttivaalit pidettiin viimeksi kesäkuussa 2017. Seuraavat on sääntömääräisesti pidettävä viimeistään toukokuussa 2022. Toisin kuin ennen, pääministeri ei enää nykyään voi järjestää ennenaikaisia vaaleja haluamanaan ajankohtana, vaan menettely on monimutkaisempi.
Mayn muutokset vähäisiä
Pääministeri May esitti maanantaina parlamentin vaatiman määräajan kuluessa omat muutoksensa murskatappion kärsineeseen brexit-suunnitelmaansa.
May muun muassa kertoi peruuttavansa EU-kansalaisille suunnitellun 65 punnan maksun Britanniaan jäämisestä brexitin jälkeen.
Kokonaisuudessaan muutokset kuitenkin olivat vähäisiä. Suurimmasta kompastuskivestä eli Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välistä rajaa koskevasta niin sanotusta perälaudasta May sanoi jälleen hakevansa uutta esitystä EU:lta. EU on kuitenkin jo moneen otteeseen kieltäytynyt tekemästä muutoksia joulukuussa neuvoteltuun brexit-sopimukseen.
May haluaa yhä asettaa parlamentin valitsemaan joko oman brexit-suunnitelmansa tai sopimuksettoman EU-eron välillä. Vaikka parlamentissa on muuten monta linjaa, selvä enemmistö siitä pitää sopimuksetonta brexitiä kaikkein huonoimpana vaihtoehtona.
Eropäivä lähestyy
May korotti maanantaina uhkapelinsä panoksia edelleen sanomalla, ettei ensi viikolle (tiistaille 29. tammikuuta) sovittu parlamenttiäänestys hänen suunnitelmastaan ole ”merkityksellinen”. Todellinen parlamentin vaatima merkityksellinen äänestys pidetään vasta helmikuussa.
May olettanee, että EU:sta eroamispäivän – 29. maaliskuuta – lähestyminen ajaisi sopimuksetonta eroa kavahtavat hänen ruotuunsa.
Suuri osa brittipoliitikoista toimii niin kuin EU ilman muuta suostuisi eropäivän lykkäämiseen, jos Britannia sitä vain pyytää. Näin ei ole, lykkäystä voi saada vain hyvästä syystä, eikä Britannian sisäpolitiikan sekava tilanne ole sellainen.
Britannian brexit-ministeri Stephen Barclay muistuttikin tiistaina, ettei lisäajan saaminen ole Britannian yksipuolisesti päätettävissä.