Lehtikuva/Markku Ulander

Jutun lähteenä Ylen puheenjohtajakysely

Jutun lähteenä on käytetty Ylen eduskuntapuolueiden puheenjohtajille tehty kysely. Yle on uutisoinut aiheesta useissa jutuissa.

Tässä jutussa on nostettu esiin kyselystä asioita, jotka hyvin todennäköisesti jossain muodossa ovat esillä hallitusneuvottelujen turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa keskusteluissa.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien linjauksissa perussuomalaisten maahanmuuttovastaisia painotuksia lukuun ottamatta ei ole sellaisia mielipide-eroja, etteivätkö kaikki puolueet mahtuisi samaan hallitukseen. KU:n päätoimittaja Sirpa Puhakka arvioi puolueiden näkemyksiä Ylen puoluejohtajakyselyn pohjalta.

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ei juuri herätä intohimoja kansalaisten keskuudessa eduskuntavaalien alla. Eri asia on, jos jokin merkittäväksi turvallisuusriskiksi koettu konflikti tapahtuisi jossain lähialueilla.

Esimerkiksi Venäjän Krimin valtaaminen herätti suomalaisissa pelkoa ja epävarmuutta. Nyt ei ole näkyvissä suoria uhkia, jotka vaikuttaisivat kansalaisten mielipiteisiin. Hävittäjähankinnat, Suomen asevientiluvat tai asevelvollisuuden uudistaminen saattavat keskusteluttaa jossain määrin ennen vaaleja.

Myös Ylen eduskuntapuolueiden puheenjohtajille tekemän kyselyn tuloksia voi tulkita, että puolueiden turvallisuus- ja puolustuspoliittiset näkemyserot ovat melko maltillisia.

ILMOITUS

Puheenjohtajien linjauksissa perussuomalaisten maahanmuuttovastaisia painotuksia lukuun ottamatta ei ole sellaisia mielipide-eroja, etteivätkö kaikki puolueet mahtuisi samaan hallitukseen.

Puheenjohtajilta kysyttiin kantaa myös Ukrainan konfliktista johtuvien Venäjän EU-pakotteiden purkamisesta.

Yksikään puheenjohtaja ei ole valmis purkamaan pakotteita ennen kuin konflikti ratkeaa Minskin sopimuksen mukaisesti tai vastaavalla tavalla.

Asevientiluvat jakavat puolueita

Puheenjohtajista Li Andersson (vas.), Sari Essayah (kd.), Pekka Haavisto (vihr.) ja SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin peruisivat Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin aiemmin myönnetyt asevientiluvat.

Hallitus on pitänyt kiinni vanhoista asevientiluvista, vaikka se päättikin marraskuussa, ettei näihin maihin myönnetä enää uusia asevientilupia.

Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit ovat osallisina Jemenin sodassa, jonka seurauksena yli 20 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua.

Kyynisimmin vastaa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho: ”Suomi on mitätön toimija maailman asemarkkinoilla. Vientikiellolla ei saavuteta mitään, mutta niillä vahingoitetaan suomalaista vientiä.”

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja kokoomuksen Petteri Orpo puolustelevat ”tapauskohtaisen harkinnan” toimivan. Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho ja RKP:n Anna-Maja Henriksson asettavat etusijalle sopimuksiin sitoutumisen.

Hävittäjien määrästä ei yksimielisyyttä

Eniten puolueita jakaa Hornetit korvaavien hävittäjien määrä. Andersson, Haavisto, Halla-aho ja Marin ovat valmiita hankkimaan vähemmän kuin hallituksen aiemmin linjaamat 64 kappaletta.

Nämä puolueet vastasivat ”kyllä” Ylen kysyessä, että voidaanko Suomeen hankkia vähemmän hävittäjiä kuin tarjouspyynnön mukaiset 64 kappaletta. Hävittäjien hankintahinnaksi on arvioitu 7–10 miljardia euroa.

Hallituspuolueista siniset hamuavat jopa 100 hävittäjää. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ilmoitti tästä Ylen ykkösaamussa (19.1.). Jos Niinistö pääsisi linjaamaan, hallitukseen ei olisi asiaa puolueilla, jotka eivät sitoudu ilmapuolustuksen vahvistamiseen.

Yksikään Ylen kyselyyn vastanneista puolueista ei sanoutunut jyrkästi irti Suomen tekemän tarjouspyynnön mukaisesta 64 hävittäjästä.

Lehtikuva/Jussi Nukari

Suomen Nato-jäsenyydestä ollaan puolesta ja vastaan

Näkemys Suomen Nato-jäsenyydestä ei herätä intohimoja puoluejohtajissa. Nato-jäsenyys kiinnostaa vain pientä joukkoa äänestäjistä, vaikka asian medianäkyvyydestä voisi päätellä toisin.

Puheenjohtajista vain kokoomuksen Orpo ja RKP:n Henriksson tavoittelevat avoimesti Nato-jäsenyysprosessia.

Pääministerin pestin turvin Orpo pyrkisi ajamaan Suomea hallitusneuvotteluissa piirun verran Naton suuntaan, sillä potentiaalisista hallituskumppaneista valtaosa on Nato-jäsenyyttä vastaan. Jäsenyyden hakeminen ei ole ajankohtainen hallitusneuvotteluissa.

Keskusta haluaa pitää mahdollisuuden arvioida Nato-jäsenyyden hakemista tarvittaessa uudelleen. Sinisten Terho korostaa Nato-jäsenyysoption merkitystä.

Vasemmisto korostaa liittoutumattomuutta

SDP:n Marin korostaa sotilaallisen liittoutumattomuuden merkitystä, mutta on valmis syventämään puolustusyhteistyötä EU:n kanssa. Vihreät ei näe Nato-jäsenyyttä ”nykytilanteessa Suomen turvallisuutta lisäävänä vaihtoehtona.”

Li Andersson muistuttaa sotilaallisen liittoutumattomuuden olevan Suomen pitkän linjan vakautta edistävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu.

Halla-aho ei ottanut kantaa Nato-jäsenyyteen. Hän ilmoitti, että Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon yhdessä Itä-Euroopan maiden kanssa 1990-luvulla. Tuolloin liittyminen olisi ollut Venäjän kannalta ”rauhallisempi”.

Suomessa käytiin taannoin laaja keskustelu, pitääkö Suomen seurata Ruotsia mahdollisen Nato-jäsenyyden tiellä. Ylen kyselyn mukaan vain kokoomus, RKP ja siniset olivat valmiita liittymään Ruotsin vanavedessä Natoon.

Nato-jäsenyys ei ole ajankohtainen Ruotsissakaan. Sosiaalidemokraatit ovat vastustaneet Nato-jäsenyyttä juuri pääministeriksi nousseen Stefan Löfvenin johdolla.

Naiset mukaan tiiviimmin maanpuolustukseen

Yle kysyi puolueiden puheenjohtajilta, että pitäisikö asevelvollisuudesta siirtyä myös naisia velvoittavaan järjestelmään. Vaihtoehtoina esitettiin yleinen kansalaispalvelus ja maanpuolustusvelvollisuus.

Vihreät, kokoomus ja siniset olisivat yksiselitteisimmin muutoksen kannalla. Vihreät ja kokoomus laajentaisivat kutsunnat naisiin, mutta eivät pakottaisi naisia asevelvollisiksi. Myös RKP haluaa kutsuntojen koskevan naisia.

Marin raottaa tasa-arvon nimissä ovea sekä miehet että naiset kattaville kutsunnoille. Andersson näkee nykyisen järjestelmän tasa-arvon kannalta ongelmalliseksi, mutta ei pidä hyvänä naisia velvoittavaa järjestelmää.

Lähes kaikki puoluejohtajat nostavat eriarvoisuuden ja syrjäytymisen jossain muodossa merkittävimmäksi sisäiseksi uhkaksi.

Andersson nostaa ainoana siviilipalveluksen lyhentämisen tarpeen ja aseistakieltäytyjien rangaistukset esiin.

Siniset järjestäisivät varusmiespalvelusta käymättömille kansalaisille kuukauden kansalaispalvelusta. Myös keskusta on linjannut, että yleisen asevelvollisuuden rinnalla on kehitettävä kaikkia koskevaa kansalaispalvelusvelvollisuutta.

Syrjäytyminen merkittävin sisäinen uhka

Lähes kaikki puoluejohtajat nostavat eriarvoisuuden ja syrjäytymisen jossain muodossa merkittävimmäksi sisäiseksi uhkaksi. Poikkeuksen tekee Halla-aho, jonka mielestä maahanmuuttajaväestö on suurin uhka.

Myös kaikkein pienituloisimmilta etuuksia viimeisen neljän vuoden aikana leikanneet keskusta ja kokoomus nostavat syrjäytymisen ykkösuhkaksi sisäiselle turvallisuudelle.

Sipilä ilmoittaa, että keskustan mielestä perusturvaa on parannettava. Orpo haluaa lisätä päiväkodeissa annettavaa varhaiskasvatusta. Hallitus rajasi työttömien perheiden lasten oikeutta varhaiskasvatukseen tällä kaudella.

Andersson ja Marin puhuvat syrjäytymistä laajemmin eriarvoisuuden kasvusta. Andersson haluaa nostaa köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunnan kaikkea politiikkaa ohjaavaksi tavoitteeksi. Hän esittää perusturvan tason nostamista sekä sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista.

Jutun lähteenä Ylen puheenjohtajakysely

Jutun lähteenä on käytetty Ylen eduskuntapuolueiden puheenjohtajille tehty kysely. Yle on uutisoinut aiheesta useissa jutuissa.

Tässä jutussa on nostettu esiin kyselystä asioita, jotka hyvin todennäköisesti jossain muodossa ovat esillä hallitusneuvottelujen turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa keskusteluissa.