Maahanmuuttajien kotouttamista on nopeuttava huomattavasti enintään vuoden mittaiseksi jaksoksi. Kielikoulutukseen on sisällytettävä kielitaitoa mittaava koe.
Siinä pari poimintaa eduskunnan tarkastusvaliokunnan tiistaina julkaisemasta mietinnöstä, jossa annetaan ankarat moitteet nykyiselle kotouttamispolitiikalle. Valiokunnan mukaan kotouttamisen uudistamistarpeista tulee laatia kokonaisvaltainen toimenpideohjelma, joka tulee antaa selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.
Valiokunta keskittyi kotouttamistoimenpiteiden toimivuuteen erityisesti maahanmuuttajien työllistymisen edistämisen näkökulmasta, sillä maahanmuuttajien työllistyminen vähentää tukitarvetta sekä lisää verotuloja. Tavoitteena tulee olla riittävien yhteiskunta-, työelämä- ja kielitaitovalmiuksien saavuttaminen, jotka ovat edellytyksiä työllistymiselle.
Tarkastusvaliokunta haluaa nopeuttaa kotoutumista kaikissa vaiheissa siitä lähtien, kun maahanmuuttaja saapuu Suomeen. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa maahanmuuttajan olevan useita vuosia kotouttamistoimenpiteiden piirissä oleskeluvan saamisen jälkeen.
Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös turvapaikanhakuprosessin kestoon, sillä kotouttamistoimenpiteet alkavat oleskeluluvan saamisesta. Pitkä turvapaikanhakuprosessi hidastaa kotoutumista ja voi jopa heikentää kotouttamistoimenpiteiden toimivuutta.
Vain joka kolmas saavuttaa kielitason
Valiokunnan mielestä velvoittavuuden lisääminen sekä kotoutumiskoulutuksessa että vastaanottokeskusten opintotoiminnassa on tarpeen kotoutumisen nopeuttamiseksi. Velvoittavuutta se esittää lisättäväksi edellyttämällä kokeen suorittamista kotoutumiskoulutuksen kieliopinnoissa sekä vastaanottokeskusten opintotoiminnassa. Nyt kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitason saavuttaa vain vajaa 35 prosenttia koulutuksen päättäneistä.
Valiokunnan mielestä maassa pitkään oleskelleille maahanmuuttajille ei ole perusteltua järjestää julkisin varoin ylimääräisiä tulkkauspalveluita silloin, kun kielikoulutusta on ollut tarjolla.
Vastaanottokeskusten opintotoimintaan osallistumisesta tai kotoutumissuunnitelmien laatimisesta ei ole saatavissa seurantatietoja koko maata koskien. Valiokunta katsoo, että tilastointia ja toiminnan seurantaa koskevat puutteet tulee välittömästi korjata. Valiokunta pitää tärkeänä, että vastaanottokeskuksissa päästään yhtenäiseen ja tulevaa kotoutumista edistävään toimintakulttuuriin.
Naiset kohderyhmäksi
Kotouttamisessa ja maahanmuuttajille tarjottavissa palveluissa valiokunta haluaa nykyistä paremmin huomioitavaksi maahanmuuttajien heterogeenisyyden. Erityisesti se painottaa maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymisen edistämistä.
Työelämään osallistuminen liittää maahanmuuttajataustaisia naisia ja heidän perheitään kiinteämmin ympäröivään yhteiskuntaan, mutta heillä on riski sosiaaliturvan varaan jäämisestä. Maahanmuuttajataustaiset naiset tulee valiokunnan mielestä asettaa kotouttamispalveluiden erityiseksi kohderyhmäksi.
Valiokunnan mielestä työharjoittelun luonteiseen toimintaan tulee luoda paremmat pelisäännöt, jotka mahdollistavat maahanmuuttajille nykyistä nopeamman pääsyn työmarkkinoille. Tämä vaatii asianmukaisia neuvotteluita työmarkkinajärjestöjen kesken.
Eduskunta käsittelee mietintöä keskiviikkona 23. tammikuuta.