Johan Alén

Luonnonsuojeluliitto haluaa uusilla tavoitteilla pelastaa suoluonnon, parantaa vesistöjen tilaa sekä kamppailla ilmastonmuutosta vastaan muun muassa lopettamalla ilmastoa pilaavan turpeen polttamisen.

Luonnonsuojeluliiton hallitus hyväksyi viikonloppuna liiton uudet suotavoitteet, jotka yltävät vuoteen 2030.

Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin joulukuussa 2018 julkaistusta luontotyyppien uhanalaisuusselvityksestä käyi ilmi, että suoluonnolla menee edelleen erittäin huonosti. Suomen 10 miljoonasta suohehtaarista yli puolet on ojitettu. Ojitettujen soiden osuus kuitenkin vaihtelee ja on osassa maata jopa yli 90 prosenttia. Puolet suoluontotyypeistä on valtakunnallisesti uhanalaisia ja soiden eliölajeista esimerkiksi monet lintulajit taantuvat voimakkaasti.

”Elintärkeää on nyt saattaa loppuun jo valmisteltu soidensuojelun täydennysohjelma, joka yllättäen pysäytettiin viime hallituskauden lopussa. Nämä valtakunnallisesti erittäin arvokkaat suot on suojattava lailla”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Turpeen poltosta ja turvemaiden avohakkuista pitää luopua

Tutkimustulokset osoittavat, että vesistöille haitallisimmat metsähakkuut tehdään ojitetuilla soilla. Luonnonsuojeluliitto tavoitteleekin avohakkuiden lopettamista näillä turvemailla. Ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa turpeen polttamisesta luopuminen 2025 mennessä on äärimmäisen tärkeää, liitto muistuttaa.

”Tulevat vaalit ovat ilmastovaalit. Silloin kysymystä turpeen polttamisesta ei voi sivuuttaa. Suot ovat metsiäkin suurempi hiilivarasto eikä yhtään uutta turvesuota voida enää avata energiantuotannolle. Tämä parantaa myös vesien tilaa, samoin kuin avohakkuista luopuminen turvemailla”, huomauttaa Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.