Seuraavan hallituksen tärkeimpinä kehittämiskohteina pidetään sosiaali- ja terveyspolitiikkaa (52 %), työllisyyttä (43 %) sekä koulutusta- ja osaamista (42 %). Neljänneksi tärkein teema on talous- ja veropolitiikka (39 %). Kolmannes (30 %) nostaa ympäristö- ja ilmastopolitiikan tärkeimpien kehittämiskohteiden joukkoon. STTK:n viime syksynä Aula Researchilla teettämään kyselyyn vastasi yli 2000 suomalaista.
STTK:n hallituksen mielestä sosiaali- ja terveyspolitiikan, työllisyyden sekä koulutuksen ja osaamisen sijoittuminen kärkeen kertovat vastaajien huolista ja odotuksista. Tämä on hyvä pitää mielessä, vaikka juuri tällä hetkellä yhteiskunnallinen keskustelu pyörii vahvasti maahanmuuton ja siihen liittyvien ikävien tapahtumien ympärillä.
Ikä jakaa suhtautumista ympäristö- ja ilmastokysymyksiin. 39 prosenttia 18–35-vuotiaista pitää niitä tärkeinä kehittämiskohteina, kun taas 24 prosenttia 66–75-vuotiaista nostaa teeman tärkeimpien joukkoon. Myös työelämän kehittäminen on nuoremmille vastaajille hieman vanhempia tärkeämpää.
– Seuraava hallitus ei voi tyytyä odottelemaan ilmastonmuutoshaasteen edessä. On varmistettava, että Suomi siirtyy ilmastonmuutoksen torjunnassa edelläkävijöiden joukkoon. Muutoksen on oltava mahdollisimman hallittu ja oikeudenmukainen kaikille.
STTK haluaa kestävää politiikkaa
STTK:n tavoitteet seuraavaan hallitusohjelmaan on koottu Kestävä työelämä, kestävä talous, kestävä osaaminen -ohjelmaan. Suomi tarvitsee rohkeita tulevaisuuteen tähtääviä uudistuksia, joilla huolehditaan suomalaisille työtä ja hyvinvointia jatkossakin.
– Korkea työllisyysaste on välttämättömyys hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi. Työllisyysaste on nostettava vähintään 75 prosenttiin ja pitkällä aikavälillä pohjoismaiselle tasolle, Antti Palola toteaa.
Korkea työllisyysaste saavutetaan hyvällä työelämällä ja ajantasaisella osaamisella. Työikäisille on luotava kattavat ja joustavat mahdollisuudet päivittää osaamistaan.
– Tästä huolehditaan aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksella. Lisäksi on varmistettava toisen asteen tutkinto kaikille ja pidennettävä oppivelvollisuutta. Väestörakenteemme ja palveluiden turvaaminen edellyttävät kasvavaa työperäistä maahanmuuttoa, jonka vauhdittamiseksi on luotava kattava ohjelma seuraavalla hallituskaudella, Palola toteaa.
Työelämän lainsäädäntöä on uudistettava vastaamaan työmarkkinoiden, yritysrakenteiden, teknologian ja työnteon muotojen muutokseen.
– Yt-lain kokonaisuudistuksella luodaan puitteet tuottavuuden ja toiminnan kehittämiseen työpaikoilla sekä aidot mahdollisuudet paikallisen sopimisen lisäämiseen käytännössä.
STTK on esitellyt oman kannustinmallinsa sosiaaliturvan uudistamiseksi.
– Uudistuksen on vastattava työn muutokseen, kannustettava työllistymiseen ja torjuttava syrjäytymistä. Myös perhevapaauudistusta on kiirehdittävä, Palola toteaa.