Paperilehdet sinnittelevät, ja osaa niiden elinvoimasta tukevat parjatut suuret ikäluokat, joista monikaan ei taivu lukemaan päivän lehteä näyttöruudusta. Valitettavasti vanhoja kiinnostavia juttuja on yhä vähemmän. Viimeisin villitys on mielipiteiden rajaus. Eläkepolitiikkaa eläkeläisen näkökulmasta käsitellään harvoin toimituksellisissa jutuissa.
Mielipidepalstoilla sen sijaan monet eläkeläiset sosiaaliryhmän kokemusasiantuntijana ovat saaneet äänensä näkyviin, ja niitä on myös luettu – sitä peilaavat palautteet. Tamperelainen ja jyväskyläläinen sanomalehti rajoittivat kuitenkin näitä kirjoituksia niin, että vain yhdellä sivulla sallitaan jonkin ammattipoliitikon tai vastaavan kirjoitukset. Aiemmin kirjoituksia oli kymmenkunta, nyt vain kolme neljä.
Seniorikirjoittajien onkin nyt taivuttava uuteen malliin ja siirryttävä Facebook-ruutuun. Sähköistä mediaa seuranneena olen voinut havaita muutoksen. Muutos ja luopuminen vaativat voimanponnisteluita, ja nyt ollaan vaiheessa, jolloin vanhasta tyylistä vielä pidetään kiinni ja uutta opetellaan.
Esko Järvenpää
Jämsä