Miia-Mari Virtanen

Maailman väestö on aina liikkunut. Useimmat yhteisöt ovat olleet monietnisiä ja -kielisiä, ja niiden asukkaat ovat kuuluneet eri uskontokuntiin. Kulttuurien, kielien ja uskonnollisten ajattelutapojen risteäminen ja vuorovaikutus ovat kautta aikojen rikastuttaneet yhteistä kulttuuriperimää ja tuottaneet uusia ajatuksia ja käytänteitä.

Teknologian ja logistiikan kehittymisen myötä on liikkuminen viime vuosisatoina vauhdittunut. Suomestakin on muuttanut väkeä maapallon eri kolkkiin, ja tänne on tullut ihmisiä muilta alueilta. Monilla suomalaisilla nuorilla onkin juuria Euroopan ulkopuolella.

Suomalaisessa media- ja tutkimuspuheessa näitä nuoria tarkastellaan usein ongelmakeskeisesti – erityisesti jos he ovat muslimitaustaisia. Sen sijaan, että nostettaisiin esiin niitä resursseja, joita juurtuminen erilaisiin kulttuurisiin ja uskonnollisiin perinteisiin tuo mukanaan, korostetaan mahdollisia kulttuurien törmäämisiä ja erilaisuutta. Vaikka sopeutumiseen ja kotoutumiseen liittyvät mahdolliset vaikeudet on toki otettava vakavasti, on hyvä muistaa, että ne eivät kosketa suurinta osaa maahanmuuttaja- ja muslimitaustaisista suomalaisista nuorista.

Heille ei ole olemassa yhtä Suomea tai yhtä kotimaata, ei myöskään yhtenäistä islamilaista maailmaa.

Jos samojen linssien läpi tarkastellaan kaikkia muslimitaustaisia nuoria, heidän moninaiset kiinnittymisensä erilaisiin etnisiin taustoihin, uskonnollisiin suuntauksiin ja alakulttuureihin helposti unohtuvat. Useimmat näistä nuorista ovat myös suomalaisen yhteiskunnan kasvatteja ja hallitsevat suomen kielen ja tuntevat maan tavat yhtä hyvin kuin kuka tahansa tässä maassa kasvanut.

Sen lisäksi monet heistä ovat oppineet toimimaan erilaisten kulttuurien, ajattelutapojen ja kielien risteämissä, mikä on avannut heille näkökulmia kulttuurien lomittaisuuteen ja maailman alituiseen muutosprosessiin.

ILMOITUS

Useimpien kulttuurien välissä kasvaneiden kokemus maailmasta ja kulttuureista on monikerroksinen, avoin ja rihmastoinen. Heille ei ole olemassa yhtä Suomea tai yhtä kotimaata, ei myöskään yhtenäistä islamilaista maailmaa, sen enempää kuin kristittyäkään.

Tällainen kokemus on ristiriidassa Suomessakin jalansijaa saaneen islamofobisen ajattelun kanssa, joka luo vastakkainasetteluja ja ohittaa Lähi-idän uskontojen tiiviit kytkökset. Juutalaiset, kristityt ja muslimit ovat vuosisatojen ajan eläneet rinnakkain saaden toisiltaan uskonnollisia, filosofisia, tieteellisiä, esteettisiä ja elinkeinoelämän kehittämiseen liittyviä vaikutteita, jotka ovat myös osa Suomen historiaa.

Tämän yhteisen historian näkyväksi tekeminen ja käsittely esimerkiksi kouluopetuksessa auttaisi laajentamaan näkökulmaa suomalaisuudesta ja liittämään muslimitaustaisten suomalaisten nuorten tarinat osaksi sitä yhteistä historiallista kertomusta, johon liittyy tarinapolkuja monilta tahoilta. Tällainen toiminta auttaisi myös arvostamaan sitä kokemuksellista tietoa, mitä eri kulttuuripiireissä ja kulttuurien välissä kasvaneilla ja eläneillä on.

Tanskalainen naisimaami ja naisille suunnatun moskeijan perustaja Sherin Khankan, jonka äidinpuoleiset juuret ovat Suomessa ja isänpuoleiset Syyriassa, korostaa omaeläkerrallisessa kirjassaan Nainen on islamin tulevaisuus nuorten naisten merkitystä modernin islamin airuina.

Muslimifeministinen liike, johon hän kuuluu, taistelee sekä islamofobiaa että islamin patriarkaalisia rakenteita vastaan ja solmii siltoja yli uskonto- ja kulttuurirajojen. Sherin Khankanin visio onkin, että tulevaisuudessa eri uskontokuntien edustajat rakentavat yhdessä kriittisesti dogmaattisuuteen suhtautuvaa, demokraattista ja avointa yhteiskuntaa.

Kaikille muslimitaustaisille uskonnon harjoittaminen ei ole samalla tavalla tärkeää kuin Sherin Khankanille, eivätkä kaikki halua tulla identifioiduksi uskontonsa kautta. Aivan kuten kristittytaustaisia on moneksi, myös muslimitaustaisten suhde uskontoon vaihtelee.

Jokainen kuitenkin tarvitsee tilaa punnitakseen ja toteuttaakseen omia taustojaan, näkökulmiaan, sitoumuksiaan ja kulttuurista kansalaisuuttaan. Siksi olisi hyvä, että samoin kuin kristinuskon kiistakysymyksistä ja eriävistä näkökulmista keskustellaan avoimesti, myös muslimitaustaisten moninaiset lähestymistavat uskontoon ja tulkinnat islamista pääsisivät enemmän esille julkisessa keskustelussa.

Kirjoittaja on tutkija, psykologi ja tietokirjailija, joka on työskennellyt paljon maahanmuuttaja- ja muslimitaustaisten nuorten kanssa.