Lehtikuva/Jussi Nukari

Vuonna 2010 toiseksi suurin maailmassa, nyt ei edes kärkikymmenikössä.

Suomalaisista yrityksistä 35 on päässyt Euroopan unionin tilastoon, jossa luetellaan tuhat eniten tutkimuksen ja tuotekehitykseen (t&k) sijoittavaa yritystä Euroopassa. Vuonna 2005 suomalaisia yrityksiä oli samalla listalla 70.

Samalla aikavälillä suurten saksalaisten t&k-yritysten määrä on noussut 167:stä 219:aan. Tanska nousi Suomen ohi 42 yrityksen ja Alankomaat 53 yrityksen voimin. Kärkipaikkaa pitää Iso-Britannia 275 yrityksellä.

Pääsuunnittelija Kai Husso työ- ja elinkeinoministeriöstä pitää silti Suomen yritysten määrä verrattain korkeana.

Naapurimaamme on pitänyt pintansa 77 yrityksellä.

– Ruotsalaisyritykset ovat kyenneet ylläpitämään asemansa kilpailussa, Husso toteaa.

ILMOITUS

Suomen suurimmat t&k-yritykset ovat Nokia, Kone, Wartsila ja Stora Enso.

Myönteistä on, että vuonna 2017 yritykset kasvattivat t&k-menojaan Tilastokeskuksen mukaan. Samaa suuntausta odotetaan myös vuodelta 2018.

Suuret summat kutistuvat

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan talouskasvun jatkuminen vaatii johdonmukaista innovaatiopolitiikkaa ja pitkäaikaista tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitusnäkymää.

– Vuonna 2017 Suomessa sijoitettiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen 6,3 miljardia euroa. Kymmenen vuotta aikaisemmin summa oli 7,2 miljardia euroa, Husso kertoo.

Hiipumisesta kertoo osaltaan, että vuonna 2010 Suomen t&k-menot suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat toiseksi suurimmat koko maailmassa. Kymmenen vuotta myöhemmin emme mahdu edes kärkikymmenikköön OECD:n tilaston mukaan.

Tällä hetkellä tilaston ykkössijaa pitää Israel, toiseksi sijoittuu Etelä-Korea. Ruotsi sijoittuu neljännelle tilalle Sveitsin jälkeen.

Kasvu tarvitsee innovaatioita

TEMin elinkeinopoliittisessa tilannekatsauksessa todetaan, että aineettomat innovaatiot – kuten palvelut – ja yhteistyö ovat edellytyksinä talouskasvulle ja uudistumiselle.

Lähes kaikissa Suomeen verrattavissa talouksissa, kuten Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Alankomaissa, Sveitsissä ja Belgiassa, on ministeriön mukaan määrätietoisesti lisätty aineettomia investointeja. Myös suomalaisyritysten kilpailijat kiihdyttävät t&k-investointejaan.

TEMin mukaan Business Finlandin avustusleikkaukset ovat syynä yritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyön hiipumiselle.

Yrityssektorin uudistumisen yksi terävä kärki on elinvoimainen startup-kulttuuri, ministeriön katsauksessa todetaan.