Lehtikuva/Ian Kington

Viime lauantaina pelattu Cardiffin ja Huddersfieldin valioliigaottelu ei jäänyt historiankirjoihin viheriöllä tapahtuneiden asioiden vuoksi. Odotetusti maalittomaan tasapeliin päättynyt taisto ei tarjonnut juurikaan silmäkarkkia katsojille. 0–0-tulos kelpasi vallan hyvin joulun otteluruuhkan väsyttämille ja putoamiskurimukseen ajautuneille joukkueille.

Jalkapalloillan tapahtumaköyhyydestä kertoo paljon se, että kotijoukkueen manageri Neil Warnock päätti käyttää ottelun jälkeisen lehdistötilaisuuden poliittisten näkemystensä esittelyyn. Warnock tyrmäsi puheenvuorossaan maansa hallituksen hoipertelun brexit-neuvotteluissa ja totesi EU-eron olevan kaikilla tavoin hyvä asia Britannialle – myös jalkapalloilullisista näkökulmista tarkasteltuna.

– Rehellisesti sanottuna en malta odottaa sitä, että pääsemme ulos [EU:sta]. Uskon, että pärjäämme paljon paremmin. Kaikilla tavoin. Helvettiin koko muu maailma, Cardiff-manageri mylvähti lehdistötilaisuudessa.

”Rehellisesti sanottuna en malta odottaa sitä, että pääsemme ulos [EU:sta]. Uskon, että pärjäämme paljon paremmin.”

Warnock saa vielä odottaa unelmansa toteutumista, sillä Britannian parlamentti äänesti tiistai-iltana kumoon pääministeri Theresa Mayn neuvotteleman EU-erosopimuksen. Äänestystuloksen myötä kaikki skenaariot ovat vielä mahdollisia.

Brexitillä olisi toteutuessaan suuria vaikutuksia Englannin jalkapallon korkeimmille sarjatasoille. Ne liittyvät pelaajien vapaaseen liikkumiseen, punnan arvon laskemiseen sekä taloustaantuman uhkaan. Tässä valossa ei ole suuri yllätys, että kaikki 20 valioliigaseuraa olivat avoimesti EU-eroa vastaan äänestysvuonna 2016, joten tässä joukossa Neil Warnockin näkemykset edustavat vähemmistöä.

ILMOITUS

Goal-lehti selvitti viime lokakuussa mahdollisia skenaarioita, jotka antavat selkeämmän kuvan siitä, mitä Britannian futiksessa todennäköisesti tapahtuisi brexitin toteutuessa.

Pelaajien vapaa liikkuvuus on keskeinen osa nykyaikaista jalkapalloa, ja valioliigaseurojen huolenaihe liittyy tuleviin maahanmuuttolinjauksiin. Brexitistä seuraavat rajoitukset ihmisten liikkumiseen aiheuttavat väistämättä ongelmia globaaleilla siirtomarkkinoilla toimiville seuroille.

Brexitin jälkeen on mahdollista, että EU-maista tulevia jalkapalloilijoita kohdellaan työntekijöinä samalla tavalla kuin EU:n ja Euroopan talousalue ETA:n ulkopuolelta tulevia pelaajia nykyisin. Käytännössä tämä tarkoittaisi kokoonpanojen massiivista englantilaistumista, koska pelaajien työlupien osalta käytännöt monimutkaistuisivat huomattavasti.

Toinen muutos liittyisi nykyaikana Englannissa hyvin yleiseen alaikäisten akatemiapelaajien värväämiseen ulkomailta. FIFA:n alaikäisiä pelaajia koskevat määräykset mahdollistavat 16–18-vuotiaiden jalkapalloilijoiden kansainvälisen siirron, jos se tapahtuu EU:n alueella. Brexitin toteutuessa esimerkiksi Arsenalin takavuosina suorittama Cesc Fabregasin värväys Espanjasta ei olisi enää mahdollinen.

Myös raha puhuu seurojen näkemysten taustalla. Burnleyn puheenjohtaja Mike Garlick kertoi elokuussa BBC:lle epävarman ajan vaikuttaneen jo nyt Englannin punnan arvoon euroon nähden ja hankaloittaneen pienempien seurojen pelaajahankintoja. Kova brexit aiheuttaisi mahdollisesti vakavia vaurioita seurojen talouteen.

Jalkapalloromantikon näkökulmasta futiksen ympärillä käytävä brexit-keskustelu on ollut virkistävää siinä mielessä, että maailman ylivoimaisena ykkössarjana itseään pitävä Valioliiga on joutunut poistumaan yhteiskunnallisten kysymysten yläpuolella leijuvasta kuplastaan ja ottamaan poliittisesti kantaa Britanniaa vahvasti jakavaan kysymykseen. Tämä on jälleen kerran esimerkki siitä, että politiikkaa ja urheilua ei voi erottaa toisistaan.

EU-tuomioistuimen vuonna 1995 tekemä Bosman-päätös vapautti sopimuksettomat pelaajat seuroistaan ja mullisti jalkapallon globaalit siirtomarkkinat. Päätös oli oikea, mutta sillä on ollut myös negatiivisia vaikutuksia. Šeikkien ja oligarkkien rahapinojen myötä lajille tärkeä paikallinen elementti on haalistunut.

Brexitillä saattaa olla päinvastainen vaikutus englantilaiselle jalkapallolle. Äärimmäisessä muodossaan se tuhoaisi Britannian talouden ja imperiumin rippeiden ohella myös nykymuotoisen Valioliigan. Kolikolla on Bosman-päätöksen tapaan myös toinen puoli. Englantilaiselle futikselle kova brexit voi olla erinomainen asia.

Vakiokupongin herkkupala on kohteen 1 Lontoon derby Arsenal–Chelsea. Kotijoukkueen kuherruskuukausi uuden valmentajan Unai Emeryn kanssa on taaksejäänyttä elämää, ja viime viikot ovat olleet vaikeita. Chelsean prosessi on ollut myös vaiherikas. Peliprosentit puoltavat tasaisessa ottelussa kakkosta, joka varmistetaan ristillä.

Championshipin puolella kohteen 11 Leeds on ollut Marcelo Bielsan johdolla sarjan systemaattisinta jalkapalloa pelaava joukkue. Otteluruuhka on kuitenkin valtava, ja hyvänä kotijoukkueena tunnettu Stoke on veikkaajien keskuudessa aliarvostettu ryhmä. Kohteeseen varma ykkönen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 19.1. kello 16.58. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2 (X), 1, 1, 1 (X), 1 (X), 1, 2, 1 (X), 1 (X), 1, 1, 1, X (1).


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 28 €/3 kk. Sähköinen digilehti alkaen 4,90 €/ kk.