Luonnonjohtajien pistelakot tihentyvät. Tammikuun viimeisestä viikosta alkaen lennonjohtajat eivät tee töitä tiistaisin ja lauantaisin klo 2.00–8.00. Aiemmat torstaiset pistelakot klo 13.00–15.00 jatkuvat. Pistelakot jatkuvat Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen SLJYn mukaan niin pitkään kuin tarvitaan. Myös ylityö- ja vuoronvaihtokielto ovat voimassa.
Lakkojen laajentamisen syyksi liitto kertoo, etteivät neuvottelut ANS Finlandin kanssa ole edenneet.
Sovittelu kaatui tammikuun alussa valtakunnansovittajan arvioon, että osapuolten eli SLJY:n ja työnantajan ANS Finlandin näkemykset ovat liian kaukana toisistaan. Työnantajapuolta neuvotteluissa edustaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry.
”Työnantajaliitto ei ymmärrä, että meitä sitovat kansainväliset turvallisuusmääräykset.”
Lennonjohtajien työehdoista on neuvoteltu syksystä 2017 lähtien. Yksimielisyys oli saavutettu jo monista keskeisistä kysymyksistä, mutta palkankorotuksissa ei edetty sovittelussakaan.
Osapuolet eivät ole tavanneet toisiaan sovitteluyrityksen jälkeen.
– Olimme alustavasti hyväksyneet PALTAn neuvotteluesityksiä ja vastaavasti PALTA meidän esityksiämme. Tammikuun alussa työnantajapuoli ilmoitti, ettei näin olekaan. Vain heidän esityksistään tehdyt muutokset pätevät, lennonjohtajien pääluottamusmies Katariina Syväys kertoo.
Työnantaja vetäytyi SLSY:n aloitteesta tehdyistä muutoksista. Tämä on Syväyksen mukaan merkillistä, sillä sopimus kiikasti enää parista kohdasta.
PALTAn toimitusjohtaja Tuomas Aarto moittii, että myös edellistä vastaavaa työehtosopimusta neuvoteltiin noin vuosi, josta puolet meni valtakunnansovittajan toimistolla.
– Ikävää, että vastaava kuvio toistuu kierroksesta toiseen. Tämä on täysin poikkeuksellista normaaleihin sopimusaloihin verrattuna, Aarto sanoo tiedotteessa.
Kansainväliset sopimukset sitovat
Työntekijäpuolen mukaan neuvotteluissa on ongelmia koko ilmailualalla.
– Työnantajaliitto ei ymmärrä, että meitä sitovat kansainväliset turvallisuusmääräykset. Työvuorot pitää järjestää niin, ettei niistä lipsuta, Syväys sanoo.
Ongelmia koituu hänen mukaansa, koska työntekijäpuolen neuvottelijat työskentelevät kentällä ja tuntevat alan vaatimukset ja lainsäädännön, mutta työnantajapuoli vertaa työehtoja muihin suomalaisiin ehtoihin. Työnantajapuolen edustajan tiedetään maininneen, että he ”eivät aio olla ensimmäiset urpot, jotka työntekijöiden retkuun lankeavat”.
Syväyksen mukaan kyse on ennen kaikkea operatiivisesta työnteosta. Työ- ja lepoajoista täytyy pitää kiinni siten, että erityiset joustovuorot toimivat esimerkiksi lumisateiden tai laiterikon takia. Henkilöstön työaikojen optimoinnista oli jo sovittu yhtiön kanssa, mutta PALTAlle esitys ei kelvannut.
– Työnantaja olisi saanut lisää joustoa. Meille se olisi sopinut, vaikka se olisi lisännyt työntekijöiden epävarmuutta, Syväys toteaa.