Lehtikuva/Timo Heikkala

”On höpsöä kuvitella, että yksikään seksuaaliseen väkivaltaan liittyvistä ongelmista ratkeaisi muutoksilla ulkomaalaislakiin.”

Oulussa ja myös Helsingissä ilmi tulleet uudet tyttöjen raiskaukset kiihdyttivät keskustelun äärimmilleen viikonloppuna. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kutsui kaikki eduskuntaryhmät käsittelemään asiaa tiistaina. Hallitus pitää ylimääräiset kokoukset tiistaina ja perjantaina. Asialistoilla lienevät uudet tiukennukset ulkomaalaislakiin.

Oulun poliisi ilmoitti joulukuussa tutkivansa viittä eri seksuaalirikoskokonaisuutta, joissa uhrit ovat 13–15-vuotiaita tyttöjä ja epäillyt tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina tai pakolaisina. Perjantaina Oulussa tuli ilmi neljä uutta seksuaalirikosta, joista epäillään ulkomaalaistaustaisia miehiä. Lauantaina poliisi otti Helsingissä kiinni kolme ulkomaalaistaustaista miestä, joita epäillään törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta.

Seksuaalista väkivaltaa lähes 20 vuotta tutkinut kansanedustaja Anna Kontula kirjoittaa blogissaan pitävänsä hyvänä, että seksuaalisesta väkivallasta nyt puhutaan.

”Mutta keskustelu raiskauksista maahanmuuttokysymyksenä menee vikaan”, hän jatkaa.

”En tiedä yhtään kulttuuria…”

Kontulan mukaan on ”höpsöä kuvitella, että yksikään seksuaaliseen väkivaltaan liittyvistä ongelmista ratkeaisi muutoksilla ulkomaalaislakiin”. Hän kertoo, että viimeksi kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana Suomessa voi uhritutkimusten perusteella arvioida tehdyn 200 000–300 000 raiskausta. Noin joka kymmenennellä yhdeksäsluokkalaisella tytöllä ja aika monella pojalla on ollut sellaisia kokemuksia aikuisen kanssa, jotka saattavat täyttää lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön.

ILMOITUS

On kyllä totta, että tiettyjen kansallisuuksien kohdalla etenkin raiskaustilastoissa on piikki suhteessa näiden ryhmien väestöosuuksiin, Kontula kirjoittaa. Hänestä on kuitenkin väärin olettaa, että vakava seksuaalinen väkivalta johtuisi kulttuuritaustasta.

”En tiedä yhtään kulttuuria, jossa tuntemattomien alaikäisten tyttöjen raiskaamista pidettäisiin hyväksyttävänä. Päinvastoin, useimmissa maissa se on yksi ankarimmin sanktioiduista rikoksista. Raiskaajan voidaan siis olettaa olevan yksilöllisesti vastuussa teostaan kansallisuuteen katsomatta.”

Kuusi asiaa selvitettäväksi

Kontula esittää blogissaan kuusi asiaa, joihin pitää kiinnittää huomiota, jos raiskauksia halutaan todella vähentää. Hänen mukaansa jo nyt jotain on tehty oikein, koska raiskaukset ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ovat vuosien myötä jo vähentyneet.

Jatkossa on hänen mukaansa tehtävä töitä asenteiden eteen, laskettava ilmoittamiskynnystä, lisättävä tukipalveluita ja uudistettava seksuaalirikoslainsäädäntö. Seuraava askel lienee suostumuksen puuttumisen kirjaaminen raiskauksen tunnusmerkistöön.

Näiden lisäksi on Kontulan mukaan käynnistettävä monialainen ohjelma verkkoriskien hallitsemiseksi.

”Verkosta on tullut keskeinen kontaktialusta, ja tiedetään, että sen kautta tapahtuu paljon myös seksuaalista häirintää ja yhteydenottoja lapsiin hyväksikäyttötarkoituksessa. Muutos on tapahtunut niin nopeasti, että tavanomaiset lasten suojelumekanismit (vanhempien valvonta, sosiaaliset normit, koulujen valistus, lainsäädäntö) eivät ole pysyneet perässä.”

Sarkkinen: Ei kollektiivisia rangaistuksia

Myös oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen kirjoittaa, että seksuaalirikokset eivät ole mikään maahanmuuton myötä Suomeen tullut ilmiö, vaan myös kantasuomalaiset raiskaavat ja hyväksikäyttävät.

”Kuitenkin maahanmuuttajataustaiset syyllistyvät seksuaalirikoksiin suhteessa useammin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkia ulkomaalaistaustaisia tai tietyn etnisyyden edustajia voidaan leimata. Rikoksista ovat vastuussa rikolliset, eivät muut. Oikeusvaltio ei tunne kollektiivisia rangaistuksia tai kansanryhmien leimaamista”, painottaa Sarkkinen.

Hän pitää selvänä, että turvapaikkajärjestelmän ei pidä suojata rikollisia. Mutta selvää myös on, että muita turvapaikanhakija- tai pakolaistaustaisia ihmisiä ei voi leimata toisten rikosten perusteella.

”Selvitettävä ilman lynkkausmielialaa”

Sarkkisen mukaan on selvitettävä, miten ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikoksia voitaisiin ehkäistä. Hän nostaa esiin seksuaalikasvatuksen ja Suomen lakien tuntemuksen.

”Kotoutumisprosessiin täytyy sisällyttää riittävästi seksuaalikasvatusta ja Suomen lakien opetusta. Henkilökohtaiset ongelmat, puutteelliset tiedot ja vääristyneet käsitykset seksuaalisuudesta saattavat altistaa seksuaalirikollisuudelle. Kotoutumisprosessilla täytyy myös pyrkiä todella integroimaan nuoret muuhun yhteiskuntaan, sillä eristyneet ja klikkiytyneet pienyhteisöt saattavat luoda pohjaa vääristyneiden käsitysten ja rikollisten toimintatapojen leviämiselle. Tästä saattaa olla kyse myös Oulun tapauksissa.”

Sarkkisen mukaan Oulussa täytyy nyt vakavasti ja monialaisesti pohtia ilman lynkkausmielialaa, miten seksuaalirikoksia voidaan ehkäistä ja miten lapset ja nuoret saadaan pidettyä turvassa.