IPS/Edgardo Ayala

Viljasadon toistuva epäonnistuminen ajaa nuoret maaseudulta.

Elsalvadorilainen maanviljelijä Gilberto Gómez ikävöi kolmea lastaan, jotka muuttivat Yhdysvaltoihin, kun ilmastonmuutos teki elämästä kotikylässä liian vaikeaa.

Gómez, 67, asuu La Colmenan kylässä Candelaria de la Fronteran kunnassa. Se sijaitsee Keski-Amerikan kuivaksi käytäväksi kutsutulla alueella, joka ulottuu myös Guatemalaan ja Hondurasiin.

– Huomattava osa sadosta tuhoutuu miltei vuosittain, joten täällä ei voi rakentaa tulevaisuutta, lehmää lypsävä Gómez selittää. Hänen kaksi poikaansa ja tyttärensä lähtivät Yhdysvaltoihin vuonna 2015.

Nuoriso on kaikonnut La Colmenan kylästä.

Vanhin poika kasvatti papuja ja maissia, mutta menetti kaksi kolmannesta viimeisen vuoden sadostaan yllättävään aikaan iskeneen kuivuuden vuoksi. Nuoriso on kaikonnut kylän muistakin taloista.

Lehmä lohtuna

Kuiva käytävä on kärsinyt kuivuudesta tavallista ankarammin kymmenen viime vuoden aikana. YK:n ruokajärjestö FAO raportoi vuonna 2016, että alueella oli 3,5 miljoonaa ihmistä ruoka-avun tarpeessa.

ILMOITUS

La Colmenassa ei ole sähköä eikä vesijohtoa, mutta sadeveden talteenotto alkoi muutama vuosi sitten kehitysyhteistyöhankkeen tuloksena. Asukkaat suodattavat siitä juomaveden ja juottavat kotieläimensä.

Viljelykset ovat kuitenkin yhä ilmaston armoilla, ja kuivuuden ohella seutua koettelevat satunnaiset rankkasateet.

Gómezin lapset, Santos Giovanni, 31, Ana Elsa, 28 ja Luis Armando, 17, asuvat nyt kaikki Los Angelesissa.

– Kyllä he välillä soittelevat ja kertovat, että työtä on löytynyt ja kaikki on hyvin, isä sanoo. Hän iloitsee vaimonsa Teodoran kanssa lypsylehmästä, joka ostettiin tyttären lähettämillä rahoilla.

Turvaa ihmiskaravaanista

Köyhyys, väkivalta ja ilmastonmuutos kiihdyttävät maastamuuttoa Keski-Amerikasta, eritoten Guatemalasta, Hondurasista ja El Salvadorista. Pako on kiivainta maaseudulla, jonka asukkaista valtaosa elää köyhyydessä.

Viime kuukausina maailman media on seurannut Yhdysvaltoihin kävellen pyrkiviä ihmiskaravaaneja. Matkan vaaroihin kuuluvat siirtolaisia vaanivat rikollisjoukkiot ja pitkät autiomaataipaleet.

Carlos Beduschi FAOn aluevirastosta muistuttaa, että lähtöpäätöksen tekee aina yksilö, mutta sysäyksen antaa ympäristö.

– Ilmasto kuuluu ratkaisuun vaikuttaviin tekijöihin, varsinkin kuivan käytävän alueella, hän tähdentää.

– Kansalliset ilmastonmuutosstrategiat näyttävät hyviltä paperilla, mutta niiden toteuttamiseksi on tehty hyvin vähän, mikä johtuu osin resurssipulasta, sanoo Luis González, joka on mukana ruokaturvan parantamista ajavassa kansalaisliikkeessä.

Lähtöön monia syitä

FAOn joulukuussa julkaistu raportti kertoo, että kotimaansa jättäneistä 30 miljoonasta latinalaisamerikkalaisesta 4 miljoonaa tulee kolmesta Keski-Amerikan maasta ja 11 miljoonaa Meksikosta.

El Salvadorissa muuttoliikkeen pääsyynä on köyhyys Ahuachapánin, Cabañasin, San Vicenten ja Sonsonaten departamenteissa. Chalatenangossa, Cuscatlánissa, La Libertadissa ja San Salvadorissa liikkeelle ajavat ympäristöongelmat. Väkivalta on keskeisellä sijalla La Pazissa, Morazánissa ja myös San Salvadorissa.

Hondurasissa luoteisosien muuttoliike kytkeytyy köyhyyteen, väkivaltaan ja mahdollisuuksien puutteeseen, kun taas ympäristöongelmat vaikuttavat maan keski- ja eteläosissa.

Guatemalassa ei havaittu selviä alueellisia eroja, mutta lähtöhalut ovat suurimmat kunnissa, joissa asukkaiden koulutustaso on heikoin.

Meksikossa köyhyys työntää liikkeelle etelän ja väkivalta länsi-, luoteis- ja koillisosien asukkaita. Ympäristön haavoittuvuus vaikuttaa kautta maan.

Espanjankielinen versio